Vihkoon vietyä XXV

(päivän päätähti tankkaamassa)

7.9.1974: Heräsin taas aamuviideltä, tuuli oli heikkoa, taivas täyspilvinen ja näkyvyys hyvä, lämpöä se mikä merivedessäkin eli kolmetoista. Aamupalan jälkeen kiertelin kylän ja männikön alueella ja tuntui siltä että lintuja voisi olla liikkeellä, löysin nimittäin retken ensimmäisen pohjansirkun, yli meni muutama pikkuparvi vihervarpusia ja kapustarinta.

Muuttoa tarkkailinkin sitten runsaat kaksi tuntia, ja vihervarpuset olivat tosiaan muutolle lähteneet, niitä summasin siinä runsaat tuhatsata, eilen olin nähnyt tasan yhden yksilön. Männikön pohjansirkkukin nousi muutolle ja lähti kaakkoon. Muuten menijöitä oli vielä vähänlaisesti, viisi lapinkirvistä sentään ja kolme lapinsirkkua. Lintujen into lopahti kai siihen että ennustetun poudan sijaan alkoikin sataa yhdeksältä, sitä jatkuikin sitten iltaviiteen tauotta. Lähdin huipulta eteläsataman kautta kiertämään kohti itää, haahkoja ehdin laskea 860 ennen kuin vesi kasteli pattikowani siihen kuntoon ettei sillä tehnyt enää mitään. Isokoskeloita laskin samalla kaksisataa, sitten oli pakko tyytyä kiikariin mallia kymppikertainen Zuiho eikä sekään pitkään kestänyt ennen kuin sen sisällä sumeni samalla tavalla.

Vihervarpusia oli vieläkin liikkeellä pikkuparvin, teeriä puolisen tusinaa, kuikkiakin kolmisen kappaletta uimassa, niiden lajista ei saanut selvää kun optiikka oli veden vallassa, yksi kuikka sentään huusi. Leppälehdossa tuli vettä niskaan ihan kuin avoimellakin, siellä kähmi pensas- lehto- ja mustapääkerttuja, kirjo- ja harmaasiepoilla ei ollut mitään siepattavaa. Käkikin siellä yritti sadetta pitää, yli muutti 24 tyllin parvi. Itäsannoilla oli tyllejä ja suosirrejä lisää muutama suokukko seuranaan. Vihervarpusia muutti edelleen jatkuvasti.

(illalla löytyi yksi sinirintakin)

Pakko oli palata asemalle kalustoa kuivaamaan. Iltakolmelta lähdin uudestaan ulos, nyt tykkikallion ja sataman kautta ensin länteen ja sitten oli tarkoitus kiertää etelän kautta takaisin. Optiikalla tunsi taas lintuja, joten löysin vesilintujen joukosta pari härkälintua, pari vaaleaa merikihuakin muutti taas järven yli lounaaseen. Keräkurmitsa muutti samoin lounaaseen riutan kärjen yli, rannoille oli tullut uusia parvia tyllejä ja suosirrejä, muutama uusi punakuiri oli myös pudonnut sadetta pitämään. Kolmen luotokirvisen porukka oli myös lounaisriutan kärjessä, ehkä kesällä lähistöllä syntynyt poikue.

Etelärannan kanervikossa huomasin oudon linnun, tai olin mie sellaisen lintukirjassa nähnyt. Se oli elämäni ensimmäinen mustaleppälintu, oikein vanha koiras, helppo tuntea. Se piti sadetta kanervikon reunassa ja liikkui välillä pyöreiden rantakivien joukossa. Ehkä lähestyin sitä liian tunkeilevasti kun se alkoi edetä rinnettä ylöspäin, välillä aina tarkkaillen tilannetta kivien päällä ja hävisi jonnekin harjun suuntaan.

Sadekin alkoi sitten loppua, etelälehdosta löysin vielä uuden pohjansirkun, se olikin aika kesy, sain tarkkailla sitä pitkään alle kahden metrin päästä. Kun sade lakkasi, tuli heti saareen isompiakin lintuja, tuulihaukka muutti ja sai peräänsä kiusaamaan yhden vaalean merikihun, kaksi sinisuohaukkaa ilmaantui myös harjulle varisten kiusattaviksi. Käpytikkakin muutti kylän yli länteen, ja tervapääskyjäkin lötyi heti kolme. Varpushaukkoja tuli samoin kolme ja pari uutta tuulihaukkaa seuranaan. Kolmas sinisuokin saapui vielä kylälle, etelärannalla muutti valkovikloja, ei kolme vaan kaksitoista. Päivän kovin pinna oli vielä näkemättä, se ei ollut suopöllö joka ilmaantui saareen iltakahdeksalta vaan Lähteenojan Jari joka löytyi asemalta yhtenä, ei kolmena kappaleena.

Jari oli tullut saareen ihan omalla veneellään, ihan ensimmäisiä retkiä teki sen kanssa. En ollut tuntenut sitä kun iltapäivällä olin sataman kautta länteen mennyt, tietysti koska en ollut sitä vielä nähnytkään, hän sanoi tulleensa saareen kello 15:45 ja oli nyt ollut retkellä iltakuudesta lähtien. Tietysti yritimme vielä etsiä sitä mustaleppälintua, mutta turhaan, ilta oli jo kovin pitkällä ja valo heikkeni vaikka pilvet vihdoin katosivat sinne minne eilisiltanakin. No, huomenna sitten kierrettäisiin yhdessä. Tämä päivä oli hyvä. Vihervarpusten muuttosumma nousi 2130 lintuun, ja eilen siis saaressa oli yksi ainoa. Lajeja näkyi 71, hyvä tulos kun optiikka oli välillä täysin käyttökelvotonta. Tyllejäkin oli taas 260, suosirrejä yli 170. Huomenna olisi miulla jo lähtöpäivä, tosin nyt Jari tarjosi miulle kyydin saaresta joten yhteysaluksen aikataulu ei sitoisi ja jos olisi vihdoin kaunista, ehtisi jotain vielä näkemään.

***