Musiikillisia välipaloja vuodelta 1986

( Just bugging, tämän mielibiisi )

Seuraavat musiikkimerkinnät löytyvätkin sitten vasta vuodelta 1986, kolme vuotta myöhemmin ja kolmen vuosikymmenen takaa. Luulenpa että se johtuu siitä että asunnossamme siirryttiin taas kaapelikanavien aikaan ja musavideotarjonnasta jäi mieleen jotakin poikkeavaa. Tietysti syytä oli silläkin että perheytyminen toi mukanaan ihan uusia kuvioita ja vanhat jäivät ainakin joksikin aikaa taka-alalle.

Udo Lindenberg: Germans ( huumoria myös ulkomaisittain. Saksalainen nauraa saksalaisille, suomalaisten uskallus ei vielä yllä riittänyt itselleen nauramiseen. )

The Three Courgettes: 3 Courgettes ( tämäkään ei ollut mikään kuolemanvakava kokkikisa vaan aika hyvää menoa, valitettavasti mistään en enää tuota raitaa löydä. Barb Jungrista en ole sen koommin kuullut vaikka ainesta oli ties mihin )

Latin Quarter: Radio Africa ( samaa se oli jo kolme vuosikymmentä sitten, pelkkiä huonoja uutisia Afrikasta... Kappale kuulostaa edelleenkin hyvältä jos vain kestää sen melankolisuuden )

Sly and Robbie: Bass and Trouble ( hyvää menoa, kuuntelen sujuvasti tällaista vieläkin, on yhden levyn verran omassa varastossakin )

King Kurt: Destination Zululand ( punkhenkistä perusrokkia, hitti vuodelta 1983, ei ole jäänyt talteen. Video antoi mahdollisuuden zuluillekin, todellisuudessa heidät ammuttiin turvallisesti kuoliaiksi viimeiseen mieheen konekiväärein jo keihäänkantaman ulkopuolelta.)

Mental as Anything: Live It Up ( sellaista mielialan kohotusmusiikkia, kun tarpeeksi kauan kuuntelee, se tehoaa... )

Whistle: Just Bugging ( räppiä sen alkuajoilta, silloin kun siinä oli vielä hauskaakin menoa )

Fun Boy Three: It Ain't What You Do ( tämä on huumoria, mutta sanoissa on pointtia enemmän kuin useimmat uskaltavat hyväksyä. Toimivaa mielenkohotusmusiikkia. Tuo tyttöporukka on Bananarama, en varmaan muuten ole kallistanut sille korvaani )

Zapp: It Doesn't Really Matter ( funkia siten kuin olen tottunut sitä kuuntelemaan, suoraan mustien juurien versoista )

Herman Ze German: Wipeout ( vanha surffiklassikko Scorpions-rumpalin kasarisovituksena, hauskaa menoa, kyllä tätä kuuntelee depiksen häätämiseksi )

Judas Priest: Turbo Lover ( hyvää menomusiikkia pitkille matkoille, matkarakastajatar vielä puuttuu, miun naiset ovat tähän mennessä vain kuorsanneet siinä vieressä penkillä. Muistelen ottaneeni sen ylös ihan videon takia, soitanta voisi olla vielä massiivisempaakin... )

Gordon Lightfoot: Sundown ( sanoitus palautti ajatukset kymmenen vuoden takaisiin aikoihin, kappale kuului suosikkeihini mutta ei ole löytynyt varastoihini, pitäisi kai etsiä. Tyypillinen korvamato, hyräilin tuota varmaan aika paljon itsekseni noihin aikoihin )

Arthur Conley: Sweet Soul Music ( taas olen muistellut parin vuosikymmenen takaisia klassikoita, duon Sam and Dave versio on oleellisilta osin samanlainen )

Smokie Robinson and the Miracles: Going to a Go Go ( edellisen tapaan klassikko 1960-luvun alkupuolelta, miulla on mustat juuret... )

( excellent bird )

Laurie Anderson and Peter Gabriel: Excellent Birds ( lintumusaa tietysti, kokeellisemmasta päästä, kiinnostavaa edelleenkin vaikkei kokoelmiini olekaan löytynyt )

Sly Fox: Let's Go All the Way ( tuollaista 80-luvun menoa, vähän valkopestyä funkia, menee pienin annoksin kai edelleenkin vaikkei kokoelmiini kuulukaan )

James Brown: Night Train ( siinä klassikko vailla vertaa, tällaiset kappaleet ovat avaimia siihen mitä nyt kuuntelen, jos nyt unohdetaan klassiset ja jazz... )

Zapp: Itching for Your Twitching ( vuonna -86 mustat juureni tuottivat korviini tällaisia versoja, kuulostaa muuten kovasti Princeltä, taas tuo bongausyhteys nimessä joka sai kiinnostukseni heräämään )

Hollywood Beyond: What's the Colour of Money ( tällaisen vastauksen löysin jo vuonna -86 niille jotka katsovat miljoonat ystävyyttä tärkeämmäksi. Tämä porukka taisi jäädä vain yhden hitin ihmeeksi, mutta hyvä tämä on, myös 12” versio olemassa niille jotka harrastavat itsekin hyötyliikuntaa tällaisen tahtiin )

Cameo: Word Up! ( tämä oli varmasti eniten tuona vuonna kuuntelemani kappale, meno on räävittömän siistiä, aivan erinomaista vieläkin kuultuna. Koukkuna alussa Ennio Moriconelta lainattu vihellysintro, sitäkin kun kuuntelin innolla 60-luvulla, leffa kuuluu niihin harvoihin joita jaksan katsoa yhä uudelleen. )

Timbuk3: The Future's so Bright I Got to Wear Shades ( tässä taas perinteisemmällä rokkikaavalla tuotettua huumoria vakavista asioista, myös kuuntelin paljon tuohon aikaan, videolla symppis aasi... menee nytkin. )

Godley and Creme: Cry ( sellaista pahan mielen purkausta oli tuohon aikaan musiikissa, en ole kuunnellutkaan tuon jälkeen. Ehkä tuo naamanvääntelyvideo oli syy miksi sen muistiin kirjoitin )

Ben E King: Stand by Me ( tällainen klassikko oli ajankohtainen vuonna -86 samannimisen elokuvan musiikkina, tämä on sitä juurimusiikkia jota olen kuunnellut alusta asti, sanomakin on se mitä olen aina muille vakuutellut vaikkei kukaan ole uskonutkaan )

***