Vihkoon vietyä X

(tyypillinen elokuun lopun iltamuuttaja)

21.8.1974: Olin mielisairaalassa... tosin vain kesätöissä, hoitajana. Fillaroin Salosta Halikon Märyyn sisukkaasti koko kesän vaikka se oli poikkeuksellisen sateinen. Tuona päivänä olin töissä aamuvuoron ja työmatkalla olin jo nähnyt muun muassa käpytikan ja keltasirkun lentopoikueen, viimemainittu oli pesintää käsittelevä havainto. Tuo kesä oli ensimmäinen pesimäatlaksen kartoituskesä ja siinä tuli sitten fillaroitua ympäri Salon seutua pesimähavaintoja keräten aina kun työt sallivat.

Elokuun lopussa oli jo muuttolintujen aika, ja työvuoron jälkeen jotakin syötyäni fillaroin Halikonlahdelle. Samaan aikaan siellä oli retkellä myös Rannikon Kari, laskemassa paikallisia kahlaajia kuten olimme monena vuonna tehneet. Nyt oli mielessä myös seurata pikkulintujen iltamuuttoa jota sitäkin olimme muutamana edeltävänä kesänä elokuun lopussa paikalla harrastaneet.

Iltakuuden jälkeen alkoikin lahdelle kertyä koillisesta pääskyjen ja keltavästäräkkien parvia yöpymään ruoikkoon. Tuo kesä oli sateista johtuen kylmähkö ja aika huono pesijöille joten tällä kertaa emme suuria lukemia saavuttaneet. Kahdessa tunnissa yöpymään tuli vain seitsemänsataa keltavästäräkkiä, parikymmentä haarapääskyä ja vain joitakin kymmeniä muita pikkulintuja. Suokukkoja tuli samaten yöpymään lietealtaille sataviisikymmentä.

Liejukanat pitivät ääntä vanhan kaatopaikan edustalla missä ne olivat taas kesällä pesineet. Ruskosuohaukka kierteli Halikonjoen toisella puolella ja varpushaukka hätisteli muuttavien pikkulintujen porukoita. Kahlaajista päivän parhaat olivat kymmenen pikkusirriä. Altaiden lietteillä ruokaili kolmekymmentä taivaanvuohta.

22.8.1974: Jatkoimme Karin kanssa muutonseurantaa, nyt Salon Ilmusmäellä. Puolessatoista aamutunnissa näimme vajaat sata pääskyä , jokusen sepelkyyhkyn ja metsäkirvisen. Ei muutto tuntunut aamulla iltaista paremmalta. Siirryimme takaisin Halikonlahdelle.

Kari keräsi vielä tietoa liikenteessä kuolleista eläimistä ja siinä matkalla löysimme yliajettuina pulun, siilin, naurulokin ja varpusen. Lahdelta laskimme taas kahlaajat, niitä oli kahdeksaa lajia, pikkusirrejä oli vielä neljä, suokukoista oli jäljellä 65, taivaanvuohista kymmenen. Kyllä ne jonnekin olivat taas menneet, ehkä yöllä muuttaneet. Toki yömuuttoakin olimme Salon seudulla seuranneet, siitä ehkä toiste enemmän.

***

(sipit lähtivät muutolle auringonlaskun aikaan)