22.6.2016

Menneitä muistellen LXIX




(Mustavuoren eilinen peke)


Mittumaarin aika viisi vuosikymmentä sitten sujui samantapaisten linturetkien merkeissä kuin nytkin. Sekin oli yhteistä että pääosa valveillaolon aktiviteeteista oli työntekoa. Tämä viikko on jälleen yötyöviikko, tosin juhannuksen takia yhtä vuoroa tavanomaista lyhyempi. Tuohon aikaan työ oli juurikkaiden harvennusta ja rikkaruohojen kitkentää pelloilla.


Viisi vuosikymmentä sitten 21.6.1966 lähiretki suuntautui juuri työmaan eli pellon laitaan. Siinä oli Vähäjoki ja sen notkon rantaniityt. Heinää siinä pääasiassa kasvoi mutta rehevämmissä paikoissa esiin nousi mesiangervoa ja muita rantakasveja sekä tietysti pajupusikkoa aina sopivin välein. Tuossa maisemassa kiinnitti huomiota pari varoittelevaa pensaskerttua. Oikein tarkkaan lintujen liikettä seuraten huomasi miten toinen emo hävisi kasvustoon toisen jatkaessa varoittelua. Kun kasvustoa sitten lähestyi, ilmaantui toinenkin emo taas varoittelemaan. Pari kertaa kun tuon toisti, huomasi mihin toinen emo hävisi, ja sitten menemällä suoraan sitä paikkaa kohti huomasi miten emo lähti pesältä karkuun.


Viisi munaa siinä pesässä oli, pesä itse angervonvarsien varaan punottu heinäkori, noin 25 senttiä maanpinnan yläpuolella. Kävin veli Arto mukana paikalla lyhyesti päivittäin katsomassa että emot olivat edelleen paikalla eikä kauan tarvinnutkaan odottaa kun munien tilalla olikin eräänä päivänä eli 29.6. jo viisi pientä kaljua ja sokeaa poikasta. Niille kävi lopulta hyvin eli lähtivät pesästä maailmalle.


Tuo tuli mieleen kun eilen eli 21.6.2016 kävelin Mustavuoren laitaa. Siinäkin varoitteli pensaskerttupari parissa puskassa vatukon laidassa. Pesähän niilläkin oli mutta en lähtenyt tallomaan kasvustoa vaan seurasin niitä polulta ja pari kuvaa otettuani jätin emot rauhassa puuhaamaan pesälleen. Täällä on liikaa variksia ja muita pesärosvoja jotka mielellään hävittävät kaiken minkä löytävät ja osaavat seurata ihmisiä ja heidän koiriaan nähdäkseen mitä ne edestään esiin pelottelevat. Tuolloin viisi vuosikymmentä sitten orava tuhosi juuri näihin aikoihin niinikään seuraamani mustarastaan pesän läheisessä metsänreunassa.Nyt metsässä näkyi vielä muutama juuri lentoon lähtenyt mustarastaan poikanen, koiraat tuntuivat laulavan jo kakkospesyeen aloitusta.


***



(tämäkin eilinen Mustavuorelta)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.