Menneitä muistellen XLVII

(tää on kyllä Konttaisen kuukkeli)

15.5.2011: Tasan viisi vuotta sitten olin... heh, nyt arvasitte väärin, Kuusamossa. Perinteisen porukan kanssa vietettävä kevätretki oli joutumassa lopulliseen kriisiinsä jäsen P:n sairastuttua ja jäsen J:n paatin hajottua ja luvassa oli tällä kertaa vain miniretki taksiveneellä Bengtskäriin. Oli joutilasta aikaa kun miekin olin tullut jo siihen ikään että osaeläköityminen toi lisää vapaata harrastamiselle. Nytkin ilman sen kummempaa syytä olin eilen iltaneljän aikaan lähtenyt etelän koleutta ja tuulta pakoon sillä kertaa aurinkoiseksi mainostettuun Kainuuseen. Perillä Kuusamossa olin puolenyön jälkeen. Nyt viisi vuotta myöhemmin olisi hyvä syykin lähdölle Kuusamoon, paikallinen paksujalka, mutta vaikka täällä etelässä nytkin sataa, en taida sentään lähteä tuonne asti.

Eihän sitä nyt nukkumaan tultu vaan kiertelin perinteisiä takavuosien rallipolkuja Kajaanintien suunnalta pohjoisemmas aamuyön vaaleudessa. Ei nukuttanutkaan koska olin jo tähän yötyörytmiin kovin tottunut. Teeriä soidinteli, joka puolella kuului pulinaa. Riekkokin lähti tien varresta Penttilänvaarassa. Kuolion lähellä puputteli helmipöllö ja Heinäjärvellä saalisteli suopöllö. Kahlaajat ja kurjet soidintelivat ja metsät olivat täynnä laulavia rastaita sekä punarintoja kuten vähän aiemmin etelässä.

Rukan ja Konttaisen maisemiin piti tietysti mennä kiertelemään. Tienvarressa kahinoi kaksi metsokukkoa soidintappelun tyyliin. Kameraa en saanut kuitenkaan käsiini ottaakseni oman versioni taistelevista metsoista. Metsätien pientareella aamun rauhassa poimi jauhinkiviä myös pari koppeloa. Pohjansirkku lauloi rämepainanteessa ja jo toinen Konttaisen maisemissa. Peukaloinenkin lauloi, samoin punatulkku ja yli liikehti rauhattomia pikkukäpylintujen porukoita.

Oulankaan tullessa vastassa oli kuukkeleita. Pyykin löytyi, ja Jäkälämutkan tietämiltä löytyi odottamieni tikkojen lisäksi jo havaitsemiani metsoja, teeriä sekä pohjansirkkuja. Isokäpylintuja puuhasteli männyissä ja jokivarren kuusikossa viivähti sinipyrstö hetken laulaen ja siirtyen sitten hieman edemmäs laulamaan uudestaan. Ilmeisesti se ei vielä ollut asettunut reviirille.

Nukuttuani jatkoin kierrosta kiertelemällä Liikasenvaaran pikkuteillä, urpiaisia oli joka puolella ja lajisto muuten samaa kuin aamuvarhaisellakin, toki merkittävä osa linnuista oli jo hiljentynyt. Palasin takaisin Konttaisen tienoille, siellä oli iltapäivällä jo rauhallisempaa eikä Rukajärven tieltäkään kummempaa vastaan tullut. Iltaa ajelin viettämään Antinperän suomaisemiin. Pikkukuovi soidinteli ihan odotetusti kuten taivaanvuohetkin. Lintutornin edustalla soitimella kierteli myös jänkäkurppa. Musta- ja valkoviklot sekä lirot viihtyivät edustan kahlaajarannalla. Jäin yötä viettämään ylemmäs kuivaan mäenrinteeseen mihin kahlaajien soidinäänet hyvin kuuluivat, ja iltateetauolleni tuli viereen seuraksi kirjosiipikäpylintukin. Kiikari oli käden ulottuvilla mutten uskaltanut liikkua kameran suuntaan ettei lintu olisi saman tien karannut. Siinä oli mukava jäädä telttaan nukkumaan vähän lisäunia laulurastaiden ja punarintojen sanailuun. Taisi samaan aikaan moni muu keskittyä katsomaan telkkaristaan jääkiekkoa, mie en.

***

(senpäiväinen koppelo metsäautotien varressa)