12.5.1975: Retki Jurmossa jatkuu,
lomasää ei jatku. Lämmintä toki oli vielä, mutta pilvistyvää
ja sateista. Sadetta riitti sekä aamulla että illalla ja ajoittain
se vaihtui tiheään sumuun. Tuuli sentään pysyi heikonlaisena,
aluksi lounaasta ja lopuksi etelästä kunnes illaksi tyyntyi.
Sade laiskisti lähtemään ulos vasta
seitsemän aikaan. Kylän ristisorsat tulivat pesälleen. Käpytikkoja
kuoputteli kyläniityllä kahdeksan, Männiköstä löytyi heti kaksi
naaraspukuista pikkusieppoa. Jouhisorsia oli sekä saaren pohjois-
että etelärannalla, selvästi pesiminen niilläkin käynnissä.
Huonon sään seasta löytyi pilkkasiipiä muutolla itään, samoin
pikkukuovi ja mustavikloja. Lännessä suosirrit olivat saaneet
seuraansa lapinsirrin, itään muutti myös kaksi komeaa
punakuiriparvea. Meriharakatkin olivat jo saaneet pesän aikaiseksi
ja siihen yhden munan. Länsipään ristisorsat kahinoivat
reviireistään. Muutama merikihukin muutti sumun seassa.
Iltakolmen tienoilla teetauon jälkeen
Männiköstä löytyi myös eilinen komea pikkusieppokoiras ja yksi
pikkis rätisi myös Leppälehdossa. Saarella en ollutkaan yksin,
joku helsinkiläinen linnunkatsoja tuntui viettävän lomaansa
muualle majoittuneena, hän oli huomannut myös eilisen
sepelsieppokoiraan, se ei minua vastaan tänään tullut. Itäkierros
oli aika perinteinen, muuttajia ei juuri näkynyt ja kun alkoi taas
sataa, palasin asemalla iltakahdeksalta. 80 lajia näkyi tänäänkin
vaikka sää oli mitä oli ja mie asemalla yksin. Tuon lomailijan
havaintoja en aseman kaavakkeelle laittanut.
***
(tämäpä juuri on se neljän vuosikymmenen takainen Jurmon pikkusieppokoiras, rajaamaton dia kinofilmikalustolla ja 300-millisellä otettu)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.