Menneitä muistellen XLI

(1986 harvinaisuus, nyt pesimälintu Jurmossakin)

3.5.1986: Vapun jälkeisenä päivänä meno jatkui edelleen hyvin keväisenä, muuttajista kunnostautuivat kuikkalinnut ja pikkukuovit lisäten selvästi tempoa, myös peltosirkkuja tuli eilisen avauksen jälkeen melkein saman verran lisää. Haarapääskyjä näkyi, joukossa yksi oudon punainenkin, tosin lajia emme saaneet kummemmaksi. Käki kukkui ensi kerran ja jatkoi sitten koko päivän. Sepelrastas, vanha koiras, näyttäytyi jälleen pari kertaa, ja jo kevään ja retken toinen pikkulepinkäinen päivysti kappelin kulmilla. Osku mittaili itsekseen rengastuksen lomassa muutamia lintuja, ja parilla kirjosiepolla oli kohonnutta radioaktiivisuutta.

Nyt kolmantena päivänä Osku sitten ajatteli ottaa hieman enemmän noita säteilymittauksia, ja kun se yksin rengastaen oli hankalaa ja hidasta niin mie siitä sitten lähdin mukaan assistentiksi. Sen verran selvisi että rastaat ja punarinnat tuntuivat olevan puhtaita, niillä ei ollut säteilytasossa muutoksia, mutta kirjosiepoilla, phylloscopuksilla ja mustapääkertuilla oli ylimääräistä aktiivisuutta. Rastaat ja punarinnat muuttavat meille lounaasta ja nuo muut tulevat etelästä tai peräti kaakosta kuten muuten ne säteilystä kärsivät järripeipotkin ja niiden muuttomatka oli kai sitten kulkenut juuri tuon Tsernobylin saastepilven seurassa tänne asti.

Tuohon aikaan miulla muuten oli yllä sellainen väljä anorakki jossa oli mahan päällä iso etutasku, ja siinä säilytin sitten noita verkosta poimimiani tirppoja. Emme tuolloin vielä arvanneet miten se säteily oli noihin lintuihin tullut, mutta myöhemmin oli selvää että se oli iskostunut höyhenpukuun ilmassa leijuvana pölynä. Nyt myöhemmin näkyy mediassakin muisteluita missä säteilyturvakeskuksen väki sanoo noiden ns viallisten laitteidensa sisältä löytyneen vaihdettaviin suodattimiin takertuneena huomattavasti outoa likaa tai pölyä, joka siis toi radioaktiivisuuden tänne Suomeen asti ja sateet sitten pudottivat sen mm. Lappiin missä ensin jäkälän ja sitten poronlihan huomattiin säteilevän mahtavasti. Joten luulen että osasta lintuja tuota pölyä sitten jäi miun anorakinkin etutaskuun. Saa nähdä ehdinkö tässä saamaan jonkun jännän syövän sisuksiini joka tuosta säteilystä johtuisi. Vielä ei siitä ole merkkejä tai sitten asiaa vain ei ole tutkittu tarpeeksi eli ei lainkaan...

(säteilyn uhri siinä ponkaisee)

Kyllä retkeilemäänkin silti ehti. Keli oli erinomainen, todella loistava kevätpäivä. Lämpöä oli lähes viisitoista astetta, tuulta etelästä hädin tuskin havaittavasti, ilta peräti tyyni, ohutta yläpilveä hiukkasen ja näkyvyyttä horisonttiin. Haahkoja laskettiin 2300 ja alleja 2600, niillä oli jo illalla painetta muutolle. Pilkkasiipiä, mustalintuja ja tukkakoskeloita muutti myös ja siihen aikaan lounaissaaristossa lähes sensaatiomainen 82 valkoposkihanhen parvi muutti illalla itään ja pysähtyikin pariksi minuutiksi Grundvikin edustalle ennen matkan jatkumista. Merimetsojakin meni yhdentoista linnun porukka. Jurmon kiven luona oli naarasallihaahka, Rivaston Topi oli käynyt siellä opastetta huoltamassa. Saarella oli edelleen merisirrejä ja sepelrastas oli vaihtunut yöllä naaraaksi. Uutena lajina ilmaantui pensaskerttu kolmen yksilön voimin. Samoin haarapääskyjen joukossa oli nyt räystäspääskykin.

Seuraava päivä, neljäs toukokuuta, olikin sitten jo lähtöpäiväni ja saarelta lähtivät muutkin Oskua lukuun ottamatta, hän jäi vielä rengastamaan ja keräämään havaintoja säteilevistä muuttolinnuista. Me muut kiersimme vielä aamulla saarta ennen laivan tuloa ja löytyikin muun muassa harmaasorsapari, heinätavipari ja ensimmäiset suokukot sekä mustaviklot. Kylältä ja männiköstä löytyi keväälle uusina pari satakieltä, toinen lauloi aamun avauksena Perin puutarhassa, ja harmaasieppo. Suopellon laidan katajikosta löytyi komea vanha sinirintakoiras. Lähtijäisinä laivan kannelta havaitsin vielä kaksi ruokkia ohittamassa Jurmon kiveä kun poistuimme aseman alueelta.

Itse matkalla oli eräällä Björkön lähiluodolla lepäilemässä sadan meriharakan muuttoparvi, ja Aspön eteläpuolella muutti myös 50 ison kahlaajan parvi, lienevätkö nekin samaa lajia tai sitten kuoveja.

Julkisilla kulkien saavuin kotiin Vantaalle sentään saman päivän puolella, puoli tuntia ennen päivän vaihtumista.

***

(1986 harvinaisuus, nyt pesimälintu Jurmossakin)