Menneitä muistellen XL

1.5.1986: Vapunviettoa Jurmossa. Alhon Pekka ja Toivosen Kalle olivat lähteneet jo edellispäivänä viettämään omaansa mantereelle. Mie olin ollut yksin saaressa aattopäivän joka huonoksi onnekseni oli aika sumuinen suuren osan aikaa, iltapuolella sitten kaakkoistuuli hajoitti sumun ja paransi näkyvyyden. Oli täällä saaressa ollut parikin jänkäkurppaa, peräti 14 lehtokurppaa, sarvi- ja suopöllöt, karikukko oli ehtinyt saapua ja olin löytänyt jo jonkun haahkanpesänkin.

Yksin en kuitenkaan vappua saaressa viettänyt. Kivivuoren Osku tuli jatkamaan rengastusta ja kun hän oli kuullut uutisista mitä Tsernobylissa oli tapahtunut niin hänpä oli ottanut työpaikalta mukaan säteilymittarin. Sen kanssa oli tarkoitus hieman tutkia lintuja, löytyisikö niistä jotakin merkkiä tapahtuneesta. Muitakin tulijoita oli, Vesa Partanen, Mika Aho ja Tapio Lineri tulivat asemalle ja lisäksi Mikko Suominen telttailemaan männikköön.

Oli noita väsyneitä lintuja saaressa edelleen, yhdenkin järrinaaraan olin poiminut käsin kiinni metsänlaidasta. Irtipäästettyäni se kuitenkin lensi vaivattomasti puiden sekaan. Kuolleitakin löytyi, mutta elävistä aloin pitää kirjaa tavan mukaan aamuviiden jälkeen. Ensimmäiset petolinnutkin näkyivät heti retkelle lähdettyä, paikallinen varpushaukka ja muuttava piekana. Vakiintuneeseen tapaan lähdin kylältä männikön kautta etelään ja sieltä rantaa pitkin länteen.

Hanhiakin muutti, ja näytti siltä että ne olivat nyt metsähanhia. Pari parvea sellaisiksi määrittyikin ja muut olivat myös hyvin sen näköisiä. Kuikkalintuja muutti parikymmentä, niistä kymmenen kuikkaa ja yksi kaakkuri. Härkälintuja oli jo siellä täällä paikallisia, päivän summaksi saatiin kolmetoista. Kahlaajakierroksella parasta tarjosivat tällä kertaa merisirrit joiden porukka oli kasvanut 11 yksilöön ja oli siellä tyllien joukossa myös paikallisena yksi pikkutylli, liekö sama kuin joku päivä aikaisemmin. Suopöllö viihtyi edelleen Järven niityllä.

Tuuli oli kääntynyt luoteeseen, mutta lintuja tuli yhä etelästä. Muutama petokin muutti, hiirihaukka, suohaukkoja, tuulihaukka, kanahaukka, varpushaukkoja ja vielä yksi piekanakin lisää. Pari kurkea jaksoi lentää saaren yli pohjoiseen iltasella. Aamulla oli peippolintujen liike vielä kohtalaista ja uutena lajina peltosirkku avasi vahvasti: kolmen paikallisen yksilön lisäksi peräti 22 muuttajaa havaittiin.

Pikkulintupuolella punarinnat olivat jo lähtemässä, vielä arvioitiin saaressa olevan 250 yksilöä, joista 42 rengastettiinkin. Rastaista eniten oli laulurastaita, sata lintua. Hyönteissyöjärintamalla ei uusia lajeja löytynyt, toki jo avanneet esiintyivät tänäänkin hyvin. Oskun mittari osoitti että männiköstä kuolleena löytyneen järripeipon säteilytaso oli kolmin- nelinkertainen normaalitasoon verrattuna. Siinäkö siis syy noiden lintujen huonokuntoisuuteen...

Luoteistuuli ei jäänyt kiusaamaan pidempään. Seuraavan yön jälkeen se oli tyyntynyt ja päivemmällä se alkoi puhaltaa jälleen etelästä.

***