Menneitä muistellen XXXV

18.4.1979: Sattuneesta syystä olin vuoden Rauhan sairaalassa hoitotöissä sivarina. Retkille jäi jonkin verran aikaa, tavallisesti kävelin tuolloin Rauhan sairaalan ja läheisen Tiuruniemen sairaalan alueella. Tiurun sairaalan edestä pisti niemi Saimaaseen ja sen kärjessä tarkkailin ehtiessäni muuttoa, alkukeväällä kun jäitä vielä oli, menin usein niemenkärjen länsipuolen jäälle katsomaan koska siitä näki sitten hieman paremmin mitä etelästä oli tulossa. Toisinaan, kuten nyt, oli mahdollisuus ehtiä käymään Imatrallakin, ja tänään kiersin Vuoksen rannat Imatrankosken ja Keskusliikenneaseman välillä ja sen lisäksi kävelin vielä matkat sairaalasta ja takaisin, sellainen kahden ja puolen tunnin iltamarssi. Saahan sivarikin kuntoilla... 

Vuoksessa oli talvehtinut kaksi pikku-uikkua, joista toisen näin kesäpukuun vaihtaneena Linnankoskella samassa paikassa kuin muutamaa viikkoa aiemmin. Telkät, isokoskelot ja heinäsorsat olivat myös tuttuja jo talvelta. Harmaalokkeja oli tullut kolmisenkymmentä ja myös kevään ensimmäiset kaksi kalalokkia. Naurulokkejakin oli jo kolmekymmentä. Muuten Imatran linnusto oli tuolloin vielä kovin talvista, tosin niin oli sääkin: iltapäivän lämpö varjossa oli vielä viisi astetta pakkasella. Tuuli puhalsi luoteesta. Taivas oli toki pilvetön ja näkyvyyttä riitti.

Rauhan sairaalan ympäristössä ja Korvenkannassa oli sentään muutamia kiuruja pelloilla, punakylkirastas lauloi sairaalan pihassa ja eri puolilla tienoota oli yhteensä viisi mustarastasta. Kolmen tilhen porukka muutti sairaalan yli ja Korvenkylänmäen ylitti 19 sepelkyyhkyn muuttoparvi.

Sää muuttui parissa päivässä sen verran että tuuli käväisi jonkin aikaa etelän puolella ja heti muutti sairaalan yli kymmeniä buteoita joista määrittyi 11 hiirihaukkaa ja 2 piekanaa. Muutto pysähtyi kuitenkin pian tuulen kääntyessä takaisin luoteeseen. Päivästä toiseen odottelin koska se kunnon petomuutto alkaa, mutta taisivat peijakkaat karata sillä aikaa kun olin osastolla sairaita hoitamassa.

Tulipa mieleen että olisi tänäänkin, siis 18.4.2016, ollut kaksi pikku-uikkua tarjolla tällä kertaa Vanhankaupunginlahdella. Kyllä siellä bongareita riitti ilman minuakin.

***