Menneitä muistellen XXVI

(vuoden 1975 retken yllättäjä, mitenkähän se yllättää keväällä 1978...)

31.3.1975: Lähtöpäivä Jurmosta, sää oli edelleen keväinen, aste tai pari lämmintä, tuuli lähes olematonta, tosin pohjoisen puolelta. Pilvet olivat hajonneet, vain hajanaisia poutapilven hattaroita ja näkyvyys oli erinomainen. Koko porukkamme oli lähdössä ja yritimme ennen puoltapäivää saada vielä kattavan käsityksen saaren linnustosta.

Merimetsoja ehdimme laskea 150, hyvä luku sekin oli. Ristisorsien määrä oli noussut yhdeksään, merihanhia ehdittiin nähdä kahdeksantoista, molemmat lajit olivat siis runsastuneet. Kylän yli muutti hiirihaukka, satamassa taas yli meni ruskosuohaukka. Länsipäästä löytyi taivaanvuohi ja eilinen 50 yksilön merisirriparvi tuttujen tunturikiurujen lisänä. Länsiriutan kärjen ohi muutti kolme ruokkia. Leppälehtoon menijät löysivät kaksi lehtokurppaa, peukaloisen ja rautiaisen. Luotokirvisiä oli saaressa kaksi ja lähtiessämme kylälle jäivät siellä pitkään olleet kaksi varpusta.

Laivamatkalla Pärnäisiin huomattiin kolme muuttavaa hiirihaukkaa. Riskilöitä oli jo Jurmosta laskettu 12, ja matkalta tuli 27 lisää lähinnä Kirjosen Jopin staijaamana. Ruokkejakin muutti kaksi ryhmää, yhteensä kymmenen lintua. Berghamnissa Kapasen Matti keksi saaresta toiseen siirtyvän harmaapäätikan. Näin ulkona se ei ole tavallinen.

Mie jatkoin bussilla Turkuun, senkin ikkunasta ehdin nähdä yhden hiirihaukan ja pari merihanheakin.

31.3.1978: Vuodet eivät ole veljeksiä eikä ilmasto lämpene tasaisesti. Siitäpä tekisi mieleni nostaa esimerkiksi Jurmon retki, joka alkoi juuri tänä päivänä Turusta. Olin tullut sinne Helsingistä Salon kautta ja juna-asemalta lähdimme Sepen kanssa puoli kymmenen maissa aamulla kohti Pärnäisiä.

Turun satamasta saimme retkilistalle muun muassa punasotkia ja nokikanoja. Saaristomatka oli kovin sumuinen ja jäitä riitti perille asti. Vain muutama sattumalokki ja koskelo uivat vähissä sulapaikoissa, Berghamnissa jäällä oli kiurujen parvi sekä pieni porukka töyhtöhyyppiä. Nötön jäätyä taakse laivaa lähti seurailemaan pitkäksi aikaa yksinäinen peippo.

Näkyvyys parani tullessamme Jurmoon. Asemalle tullessamme tapasimme siellä jo olevan Kuuselan Jukan, hän oli Helsingistä. Touhukkaina ehdimme tehdä vielä kolmen tunnin pikakierroksen saaressa, sen aikana näimme yhden lounaasta saareen tulleen kurjen sekä 12 merihanhea – viisi oli ollut jo jäällä saaren pohjoispuolella tullessamme. Hyyppiä oli pysähtynyt saareen toistasataa, kiuruja parisataa ja sepelkyyhkyjäkin parikymmentä. Rautiaisten määrä, 12 lintua, oli myös todella suuri tähän aikaan. Niittykirvisiä oli peräti 50, vastaavana päivänä vuonna 1975 saaressa oli vain yksi! Jukka oli nähnyt lisäksi aamulla männikössä hömötiaisen, se on hyvä havainto näin keväällä ulkosaaristossa. Kaikki lupasi edessä olevalle retkelle hyvää.

***

(merihanhia näki hyvin kumpanakin keväänä tähän aikaan)