Menneitä muistellen XXI

(nämä kuvat jäivät silloin vielä saamatta)

26.3.1975: Taas kymmentuntinen päivä Jurmon maastossa. Kylältä se taas alkoi, matkalla nummen kautta länteen. Lämpö oli vaihteeksi nollassa, tuuli leutoa kaakkoista, kolmannes taivaasta yläpilven peitossa ja näkyvyys aika hyvä, Utön majakan voi juuri ja juuri erottaa.

Kiurut olivat aamusta muutolla, variksiakin jonkin verran. Teeret soidintelivat harjulla matkallani järvelle, sieltä tuli vastaan muuttavia hyyppiä, kottaraisia ja jokunen hemppo sekä pulmunen. Jatkoin marssia sujuvasti länsiriutan kärkeen, jo tyvellä vastaan tulivat tutut tunturikiurut ja merellä näkyi kesäpukuinen silkkiuikku sekä vielä talvipukuinen riskilä. Haahkoja oli muutolla pienin parvin jatkuvasti ja Haahkasaaren takaisilla kivillä näin eilisten yllättäjien ensimmäiset, muutaman paikallisen ja neljätoista muuttavaa merimetsoa. Ristisorsatkin olivat taas paikalla.

Lounaisriutalle saapuessani minua tuli mereltä tervehtimään korppi, kääntyi päälläni ja palasi takaisin sinne mistä oli tullutkin. Pari mustavaristakin muutti ylitseni, ja tietysti samoja lajeja joita olin jo aamusta muutolla nähnyt. Niittykirvinen löytyi järvikannakselta, tyllejä oli tänä aamuna jo neljä paikallista. Eteläriutalla ja matkalla etelärantaa itään seurailin yksittäisten merimetsojen kalastelua sekä koskeloiden soidintelua. Etelälehtoon oli saapunut yhdeksän mustarastaan porukka, myös yksittäinen käpylintu muutti mereltä ja taisi pudota männikköön.

Kylän suuntaan palasin miekin ja tänään löysin Perin navetan tunkion huipulta kaksi varpusta, kappelin kulmalla lauloi pajusirkku. Toinen varpusista käväisi myös aseman pihalla ja siitä huomasin että pihassa oli myös kulorastas. Männikköön tippunut käpylintu määrittyi pikkuiseksi lajiksi.

Itäkierroksella laskin taas merimetsoja, Grundvikharun takaisilla luodoilla oli nyt 126 yksilöä, itäsantojen edustalla tusinan verran lisää. Palaillessani iltasella takaisin huomasin tuulihaukan tulleen nummelle saalistamaan. Iltaviideltä oli hyvä lopettaa, taivas oli peittynyt pilveen ja alkoi hiljaa tiputella lumentapaista. Mitäpä tuosta, sade näinä aikoina on talven tuho.

Merimetsojen päiväennätys nousi 170 lintuun, lajimäärä jäi kolmeenkymmeneenkahdeksaan eli vähän eilisestä. Tänäänkin löytyi yksi kyy, väriltään nyt musta. Yksin ei tarvitse tästä lähin saarta kiertää, vahvistuksiksi tulivat joensuulaislähtöiset Missosen Tapani ja Kapasen Matti.

***