Menneitä muistellen XII

4.3.1967: Tuo neljäs kolmatta on ollut tavallaan harrastukseni vuosipäivä, aiemminkin olen tainnut ainakin päivälleen kolme vuotta sitten mainita että vuonna 1963 tuosta päivästä aloitin säännöllisten retkimuistiinpanojen tekemisen ja että silloin tekemälläni retkellä havaitsin muun muassa pyyn. Vanhempiakin lintuhavaintoja on toki muistissani, ensimmäiset vuodelta 1961 mutta lajinmääritysten kanssa oli siihen aikaan vähän niin ja näin, vain helpoimpia voi pitää varmoina.

Neljä vuotta myöhemmin olin muuttanut Sirkkulasta Salon keskustan tuntumaan, mutta retket suuntautuivat vielä vanhoille paikoille, kuten tämäkin kierros. Koko päivän kestäneen kävelykierroksen tein silloin keskustasta Hämmäisten ja Karjaskylän kautta Pettilän kartanon tietä Sirkkulaan ja sieltä vanhaa ratavallia pitkin Ylhäisiin ja edelleen omakotialueen kautta takaisin keskustaan.

Tuona vuonna kevään ensimuuttajat olivat varhaisia. Jo pari päivää aiemmin olin nähnyt parven mustavariksia. Nyt retkellä tuli vastaan mustarastas, jonka tulkitsin muuttaneeksi, siihen aikaan tuolla maaseudulla talvehtivia mustarastaita ei näkynyt. Aivan vanhan kotipaikan tuntumassa huomasin etelästä tulevan kolmen kottaraisen parven joka istahti vanhan naapuritalon katolle antennin päälle. Hetken siinä rauhoituttuaan yksi parven linnuista teki kierroksen lähipuun pöntön tuntumassa, palasi antennille muiden joukkoon ja alkoi laulamaankin.Vaikutti kuin olisivat palanneet lomilta kotiin. Herkistyin piirtämään tapauksesta havaintokirjaani pari kuvaakin, kameraa kun ei noihin aikoihin vielä matkassa ollut.

Pettilän kartanon vaiheilla selvittelin mitä vuodenvaihteessa seuraamilleni käpytikoille mahtoi kuulua. Löysinkin pari lintua vähän kauempana tiestä, jo metsään siirtyneinä ja päättelin että ovat perustamassa sinne jo kesäreviiriä pesintää varten.

Vähän tikkametsästä edempänä peltoaukean puolella huomasin kahdeksan peltopyyn parven. Sellaista en ollut tuolla Pettilän pelloilla koko talvena vielä havainnutkaan, lähimmät peltopyyt olivat olleet Katinkallion pohjoispuolella Vähäjoen ja Hämmäisten väliin jäävillä pelloilla. Kun sitten pari päivää myöhemmin löysin taas kahdeksan yksilön peltopyyparven läheltä Hämmäisten kartanoa, spekuloin innokkaasti havaintokirjassani siitä olivatko nuo talven havainnot kummallakin paikalla samasta parvesta joka olisi siis myös liikkunut ainakin muutaman kilometrin verran etelään ja taas pohjoiseen talven mittaan. Piirtelin karttapohjaan havaintopaikkoja, päiväyksiä ja mahdollisia liikkumisreittejä. Sellaista se oli siihen aikaan, nyt peltopyyparven näkyminen toisi paikalle bongareita kauempaakin.

***

(taitaa olla Tittosen Jonen laittama tuo rengas jalassa)