Tähän aikaan takavuosina XLI

(erämaalaji joka asuu Suomessa, silti hyvin harvinainen talvilaskennoissa)

***

Taidan palata vieläkin noihin 1970-luvun joululaskentoihin kun kävin edelleen senaikaisia muistiinpanojani läpi. Reitit vaihtelivat hieman vuodesta toiseen, esimerkiksi jouluna 1970 keräsin tiedot kuudelta reitiltä. Niistä kolme oli Salossa, yksi Muurlassa ja kaksi Perniössä. Jouluna 1976 keräsin samoin tiedot, nyt kymmeneltä reitiltä. Salossa niitä oli yhä kolme, Perniössäkin kolme, Muurlassa kaksi ja yksi sitten sekä Kiskossa että Kiikalassa.

Vuoteen 1976 mennessä talvilintulaskentaa oli kehitetty siten että reittien biotooppijakaumaakin piti seurata. Salon aineistosta otin sitten seitsemän selvintä reittiä biotooppinsa mukaan, niistä yksi oli taajamassa, kolme syrjäseudulla ja loput joko puhtaassa haja-asutuksessa tai sitten taajaman ja haja-asutuksen yhdistelmiä. Kirjavimmat sekareitit jätin pois, samoin ne joilta en saanut lukemia puluille ja varpusille. Noiden reittien tulosten ja pituuden perusteella sitten laadin kaavion, joka osoitti miten lajimäärä kasvaa laskentakilometrien mukana sekä erämaareiteill että asutusalueilla. Tulokseksi tuli että kymmenen kilometrin reitti asutuksen keskellä tuottaa noin 19 lajia, erämaissa viisitoista. Kaksikymmentä kilometriä asutuksessa tuottaa noin 25 lajia, erämaassa taas 19. Edelleen, jos reitit ovat suunnilleen satunnaisia eli eivät pinnankeruuta varten suunniteltuja, kolmenkymmenen lajin löytäminen salonseutulaisista erämaista vaatii noin sata laskentakilometriä, asutuilla alueilla sama matka tuottaa hieman alle 50 lajia. Biotooppeja erittelemättä nuo seitsemän reittiä olivat yhteensä 81 kilometriä ja niillä nähtiin 34 lajia. Kymmenen reittiä olivat yhteensä 111 kilometriä ja lajeja näkyi siis 41.

Erämaa tuottaa siis tyhjiä kilometrejä, miksi sinne kuitenkin kannattaa mennä? Siihen antoi vastauksen taulukko missä laskin lajeille biotooppikohtaiset yksilömäärät kilometriä kohti. Niiden perusteella voi saada selville mitkä lajit suosivat mitäkin tuon jaon mukaista biotooppia. Kävi ilmi että kun laskin tulokset 27 lajille, niistä 20 suosi asutukseen tehtyjä reittejä mutta 7 erämaita. Erämaissa on huomattavan rikas oma lajistonsa jota ei muualla juuri huomaa ja siksi tyhjän uhallakin kannattaa kartoittaa myös niitä. Valtakunnalliset tulokset painottuvat yleensä vahvasti asutuksiin kuten kaikissa maallikkoja hyväksikäyttävissä massakartoituksissa. Siksi noiden erämaalajien kantojen seuranta vaatii omaa erityistä huomiotaan. Kun siellä metsää kaadetaan tai alueita menetetään asutukselle, noiden lajien yksilömäärät kutistuvat kenenkään sitä huomaamatta jos vain katsomme mitä pihalinnuillemme kuuluu.

Valtakunnallisestikin samoja jakautumia seurattiin, ja vertaamalla omia tuloksia niihin huomaa ainakin että salonseutulainen syrjäseutu on kirjaimellisempaa kuin valtakunnallinen, sinne kun oli päässyt esiintymään fasaaneja ja varpusiakin joita ei kyllä näe kovin kaukana taloista tai pihoista talviaikaan. Omassa pikku aineistossa tasaisimmin jakautuivat kuusitiainen ja räkättirastas. Toinen viihtyy sekä metsissä että lintulaudoilla, toinen taas vaeltaa marjavuosina ja sen takia sitä näkee joka puolella tai ei missään.

***

(tulkkuja oli ennen enemmän)

SALON, MUURLAN JA PERNIÖN JOULULASKENNAT 1970/71
LAJI	MUURLA	PERNIÖ1	PERNIÖ2	SALO1	SALO2	SALO3	YHTEENSÄ	REITTIÄ
HEINÄSORSA	1	0	0	0	0	1	2	2
VARPUSHAUKKA	0	2	0	0	0	0	2	1
TEERI	0	16	0	0	0	0	16	1
PYY	6	0	1	0	2	0	9	3
FASAANI	8	0	3	60	5	27	103	5
KESYKYYHKY	0	0	0	+	0	1	1	2
KÄPYTIKKA	7	9	2	0	3	1	22	5
POHJANTIKKA	1	0	0	0	0	0	1	1
HARMAAPÄÄTIKKA	0	0	1	0	0	0	1	1
KORPPI	0	0	0	1	0	0	1	1
VARIS	12	20	65	64	6	47	214	6
NAAKKA	0	4	52	0	0	0	56	2
HARAKKA	11	18	18	0	9	10	66	5
NÄRHI	14	2	6	4	2	0	28	5
TALITIAINEN	39	61	41	112	34	15	302	6
SINITIAINEN	0	6	0	28	0	0	34	2
KUUSITIAINEN	2	0	0	0	1	0	3	2
TÖYHTÖTIAINEN	1	8	6	0	8	5	28	5
HÖMÖTIAINEN	13	31	0	3	10	9	66	5
PUUKIIPIJÄ	2	1	0	0	1	1	5	4
HIPPIÄINEN	1	19	12	1	7	13	53	6
RÄKÄTTIRASTAS	0	0	0	1	0	0	1	1
MUSTARASTAS	0	0	1	0	0	0	1	1
LAPINHARAKKA	0	0	0	1	0	0	1	1
KOSKIKARA	0	0	1	0	0	0	1	1
VIHERPEIPPO	2	3	0	0	3	0	8	3
TIKLI	0	0	0	6	0	0	6	1
HEMPPO	0	0	0	0	1	0	1	1
URPIAINEN	0	0	2	0	1	1	4	3
PUNATULKKU	15	18	22	33	13	14	115	6
PEIPPO	0	1	1	0	0	0	2	2
KÄPYLINTULAJI	0	1	0	0	0	0	1	1
KELTASIRKKU	238	161	288	100	99	59	945	6
VARPUNEN	+	+	+	+	26	132	158	6
YHTEENSÄ	373	381	522	414	231	336	2257	376,2
LAJIA	18	18	18	15	18	15	34

JOULULASKENNAT 1976 BIOTOOPEITTAIN
YKSILÖÄ/KILOMETRI
LAJI	A	AB	B	C	K-A	OPTIMI
TEERI	0,00	0,00	0,00	0,06	0,02	C
PYY	0,00	0,14	0,33	0,13	0,14	B
FASAANI	0,56	0,64	0,08	0,00	0,30	AB
KESYKYYHKY	16,70	0,00	0,00	0,00	3,30	A
TURKINKYYHKY	0,13	0,05	0,00	0,00	0,04	A
KÄPYTIKKA	0,07	0,00	0,00	0,23	0,10	C
VARIS	4,25	5,50	1,41	0,32	2,67	AB
HARAKKA	1,00	0,59	1,50	0,00	0,46	B
NÄRHI	0,00	0,18	0,08	0,10	0,10	AB
TALITIAINEN	9,00	3,41	4,58	0,39	3,53	A
SINITIAINEN	0,44	1,59	0,58	0,03	0,62	AB
KUUSITIAINEN	0,13	0,18	0,17	0,13	0,15	AB
TÖYHTÖTIAINEN	0,00	0,09	0,08	0,74	0,32	C
HÖMÖTIAINEN	0,00	0,32	0,42	0,71	0,42	C
PUUKIIPIJÄ	0,00	0,05	0,00	0,35	0,15	C
MUSTARASTAS	0,06	0,14	0,08	0,00	0,06	AB
RÄKÄTTIRASTAS	0,19	0,27	0,33	0,16	0,22	B
HIPPIÄINEN	0,13	1,05	0,75	2,90	1,53	C
KOSKIKARA	0,00	0,00	0,17	0,10	0,06	B
KOTTARAINEN	0,00	0,14	0,00	0,00	0,04	AB
TILHI	0,31	0,18	0,00	0,68	0,37	C
LAPINHARAKKA	0,00	0,00	0,08	0,00	0,01	B
VARPUNEN	29,60	1,86	3,75	0,00	6,90	A
VIHERPEIPPO	1,81	1,41	0,33	0,03	0,80	A
PUNATULKKU	8,17	3,05	1,25	0,13	2,68	A
PEIPPO	0,13	0,18	0,08	0,00	0,09	AB
KELTASIRKKU	9,31	14,10	13,60	0,71	7,95	AB
K-A	82,10	35,80	29,80	9,29	33,90
SUOSIJOITA	6	9	5	7

(A=taajama, B=haja-asutus, C=syrjäseutu, AB=asutusta)

(varpuspöllö asuu erämaassa mutta tulee pihoillekin, mistä se löydetään laskentoihin)