16.1.2016

Vuoden kuvatuin lintu?



(kuvattu kaukaa köyden takaa, miusta "maalauksellinen")


***

Taas ovat bongarit ja lintukuvaajat sodassa keskenään. Taistelukenttä on tällä kertaa Helsingin Vanhankaupunginlahdella Fastholmassa missä on marraskuusta asti asustellut valkopäätiainen. Vedonlyöntikerroin sodan syttymiselle oli kyllä erittäin matala, ihme on oikeastaan että vasta nyt on tämä pinnalle nostettu.


Lintu käy ruokinnalla, ja itse asiassa ruokintapaikka on lintukuvaajan sinne jo kauan sitten laittama. Edelliset vastaavat kähinät taisivat paikalla olla kun siellä joitakin vuosia sitten vieraili pitkään viitatiainen. Tuon paikan ympärillä ei ole esteitä ja niinpä lintua bongaamaan ja kuvaamaan tullut väki seisoo nytkin välillä aivan ruokinnan vieressä.


Kähinä tuli siitä kun viereen teki toinen lintuja kuvaava bongari toisen ruokintapaikan, jonka tarjoukset ovat yleensä miellyttäneet tätä valkopäätä enemmän kuin ensimmäisen paikan. Tämän toisen paikan perustaja nimittäin rauhoitti sen vetämällä köyden runsaan kymmenen metrin päähän paikan ympärille, ja laittoi köyteen viestin jossa toivoi ettei sen lähemmäs paikkaa mennä vaan että annetaan linnuille ruokarauha. No, tuo toive oli kai jollekin liian provokatiivinen ja köysi oli katkottu ja hävitetty noin viikko sitten, miulla oli alibi siihen aikaan kun olin veljen synttäreillä ihan muussa kaupungissa.



(kuvattu kun lintu tuli köyden tälle puolelle, risut ainakin terävämpiä)


Olen tuolla käynyt itsekin monesti, tänään viimeksi, ja juuri kuvaamassa. Kuvaajiahan tuosta köyden katkomisesta ensiksi syytettiin. Kuvaajat puolustautuivat tiukasti, mitään ei voi todistaa, kaupunki on voinut hävittää sen luvattomana, se katkoo polut estäen vapaan liikkumisen jne. Kuulosti ihan samalta kuin Venäjän selitykset Krimiä vallattaessa, pienet vihreät miehet tälläkin kertaa köyden ovat katkoneet. Katkominen tapahtui kuitenkin viikonloppuna jolloin paikalla ei ole kaupungin työväkeä heidän pomoistaan puhumattakaan. Köyden alueella ei kulje yhtään polkua joka estäisi kenenkään liikkumista. Oikeastaan jäljelle jäävät vain bongarit ja kuvaajat. Bongarit kuten miekin näkevät ja kuulevat linnun hyvin yli kymmenen metrin päästä, jopa paljain silmin saati kiikarilla tai kaukoputkella, joku sellaisiakin paikalle aina on tuonut.


Kuvaajat sen sijaan: jokaisella tuntuu olevan vähintään puolimetrinen linssi jalustalla ja moottoroidussa rungossaan. Tämä osoittaa minkälainen estetiikka lintukuvaajia nykyisin ohjaa. Mitä isompi kohde ruudulla on, sitä parempi, mitä isompi määrä pikseleitä lintuun tallentuu, sitä parempi. Hyvin harva tuolla yrittää linnusta mitään muuta kuin perinteistä muotokuvaa. Sitä talipötköllä istuvaa pönötyskuvaa jotkut jonkin verran välttelevät, mutta muuten koolla on väliä, muulla ei. Jokunen kuvaaja on liikkunut läheisen ruovikon reunassa ja koettanut saada tuota tinttiä sieltä kuvaan, jopa joskus onnistuen, mutta ylivoimaisesti useimmat tähtäävät juuri ruokintaan ja painavat sitten runsaan sadan ruudun sarjan kuin konekiväärillä kun tirppa istuu hetken paikallaan toistaen tämän uskollisesti aina kun lintu tulee hakemaan lisää syötävää. Tuloksena on tuhat samanlaista ruutua joista nyt sitten yksi ehkä on vähän muita tarkempi. Tällä porukalla on motiivi ja tunnetusti myös röyhkeyttä olla noudattamatta hienotunteisuussääntöjä jos kuvat uhkaavat jäädä pienemmiksi tai 'kropatummiksi' kuin kaverilla.


No, uusi köysi oli tänään paikallaan, nyt Tringan arvovallalla vahvistettuna. Ja kun lintukin oli, otin kuvia sekä tuolta viidentoista metrin päästä mehupillilläni vapaalta kädeltä ja hyvällä onnella sitten viidenkin metrin päästä kun lintu tuli sattumalta eteeni istumaan sen alkuperäisen ruokinnan eväitä etsimään. Jotakin ulkomaan porukkaa oli katsomassa, ja kun vinkkasin, hekin kääntyivät kuvaamaan samasta paikasta samaa kohdetta. Tuntokuviahan nuo kaikki ovat, kuten tästäkin jutun liitteistä näkee. Todella hyviä lintukuvia syntyy vain suunnittelemalla ja rakentamalla ja sitkeästi kojussa odottamalla. Silloin objektiivin polttovälikin voi olla vallan muuta kuin telejatkeella venytetty viisisatanen.


***



(tällaisen korkeintaan saa miun nuhapumpullani kun lintu tulee lähelle, linnun tuntee)





(ylimmästä kuvasta tekemäni graafinen pelkistys, noista tuntokuvista ei tällaista saa)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.