***
Tämän päivän retki oli tavallaan
päivitetty versio tuosta takavuosien lintulaskentaretkestä. Nyt en
kuitenkaan laskenut talvireittiä enkä käynyt Salossa, kuvasin enemmän, jutun kuvat on otettu tänään. Vastaavan
biotooppiyhdistelmän kuin Halikonlahdella sain aikaan käymällä Espoon Matalajärvellä
ja sitten Träskändan kartanopuistossa. Vain golfkenttä jäi
puuttumaan, sekin olisi ollut tarjolla Matalajärven toisella
laidalla.
Kanadanhanhet kerääntyvät
pääkaupunkiseudulla tälle järvelle, nyt arvioin paikalla olleen
viisi ja puolisataa hanhea. Niiden joukossa olivat yhä jo pitkään
viihtyneet tundra- ja merihanhi. Vesilintujen valtalajina on tuolla
järvellä haapana, myöhäisestä ajankohdasta huolimatta.
Harmaasorsat jatkavat myös lähelle järven lopullista jäätymistä.
Joutsenia on nyt kahdestakin lajista, ja laulujoutsenet ovat täällä
enemmistönä. Muuten vesilinnusto muistutti samaa mitä parin
vuosikymmenen takaisella Halikonlahdellakin oli tarjottavana, paitsi
että alleja ei nyt näkynyt, ovat olleet kovin vähissä tänä
syksynä. Ainoa lokki järvellä oli kiertelevä merilokki.
Tänä syksynä linnut ovat olleet
vähissä. Rastaat katosivat marjojen mukana jo ajat sitten
mustarastaita lukuun ottamatta. Tiaisia nyt riittää, mutta nekin
keskittyivät jo Träskändan täyttyneille lintulaudoille. Närhiä
liikkui jalopuiden latvoissa, pari käpytikkaa ja viitisen
puukiipijää kiipeili niiden rungoilla. Nakkelipari kävi ahkerasti
lintulaudoilla keräämässä ruokaa jota sitten piilotteli
lähipuiden kaarnankoloihin.
Lajimäärä jäi kolmeenkymmeneen mikä
on nykyaikaan varsin vaatimaton tulos. Kunnon reittilaskenta olisi
tuottanut varmasti enemmän, mutta suurin syyllinen on varmaan
kulunut huonoksi jäänyt pesimäkesä.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.