***
29.11.1998: Hyvin usein on tapanani
ollut tehdä kulloisenkin asuinpaikkani ympäristössä vakioreittejä
joilla olen laskenut linnut, ilmeisenä tarkoituksena kerätä
aineistoa vuotuisten ja vuodenaikaisten muutosten kartoittamiseksi.
Erityisen innokkaasti näitä vakiokierroksiani tein niihin aikoihin
kun miulla oli vielä koira retkiseurana. Turun puolessa muun muassa
Lehikoisen Esa taisi myös tehdä pitkän ajan lähilintuseurantaa
koiralenkkinsä lintuja laskien.
Vuoden 1998 versioni vakiokierroksesta
oli Kaivokselan lenkki, jota tein koiran kanssa monia vuosia
silloiselta Myyrmäen asunnolta lähtien. Tuona viikonloppuna olin
laskenut saman lenkin myös 28.11. ja seuraavan aamun aloitimme
koiran kanssa jo varttia vaille yhdeksän. Linnusto lenkillä oli
tyypillistä kaupunkilajistoa, runsaimpia tali- ja sinitiaiset,
varikset ja harakat. Tuona syksynä oli vielä räkättejä ja tuona
aamuna lukemia nosti vielä kuudenkymmenen harmaalokin
ruokailulentoparvi. Kaikkiaan tunnin ja vartin kierros tuotti 15
lajista 332 lintua. Edellisenä päivänä lajeja oli ollut 19 ja
yksilöitä 258. Edellispäivän parhaita lajeja olivat käpytikka,
urpiainen ja taviokuurna, kaikkia yksin kappalein. Noista voi
päätellä että peruslajisto oli hyvin kapea noinkin lähellä
talvea.
Retki 29.11.1998 jatkui edelleen koira
kaverina Seutulan peltokierrokselle. Tuo reitti on linnustollisesti
kohtalainen keväällä, kesällä ja syksyllä, mutta talvisaikaan
ei ole siellä paljon katsottavaa. Nyt näimme vajaan tunnin
kierroksella 149 lintua 11 lajista, niistä yli puolet oli
keltasirkkuja ja seuraavaksi eniten viherpeippoja. Närhi, käpytikka
ja pari pikkukäpylintua edustivat parempaa lajistoa.
Tuon jälkeen jatkoimme
Haltialan-Tammiston kierroksellemme. Sekin kesti runsaan tunnin ja
kun oikealla lintupaikalla olimme, lajejakin tuli jo 21 ja yksilöitä
388. Räkätti nousi 93 yksilöllä ykköslajiksi ja
paremmasta päästä tuolla olivat mm. palokärki, varpushaukka ja
peippo. Tammiston lehdon itäpäässä satuimme paikalle kun
varpushaukka oli napannut saaliikseen närhen. Henkeä se ei ollut
siltä vielä onnistunut viemään, vaikka se oli kyllä aika
revitty, elossa mutta ei juuri pystynyt enää liikkumaan kun sen
näimme. Kun jatkoimme matkaa edemmäs, kuulimme rääkynästä että
haukka oli tullut takaisin jatkamaan murhatöitään siitä mihin
jäi.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.