***
8.11.1972: Ensimmäisellä marraskuun
retkelläni Jurmossa. Saareen olin tullut jo kolmantena päivänä
joten retki oli jo hyvässä vauhdissa. Seurakseni asemalle oli
tullut Lasse Laineen vetämä kolmikko pääkaupunkiseudulta. Sää
oli mainio, nelisen astetta lämpöä, tuuli heikkoa lounaasta ja
taivas pääosin aurinkoinen.
Aamumuutto oli rauhallista urpiaisten,
tulkkujen ja rastaiden liikettä, käpytikkoja oli männikön
vaiheilla puolisen tusinaa, metsästä löytyi kuollut helmipöllö. Myöhäinen rautiainen lensi itään
aamuyhdeksän aikoihin. Aamupäiväinen itäpään kierros jäi
hieman vaatimattomaksi, mutta matkalla etelärantaa pitkin länteen
alkoi jo lintuja näkyä. Merisirrejä ja tundrakurmitsoja oli
rantaviivan tuntumassa vähän väliä, ja yhdentoista maissa lensi
harjua pitkin länteen nuori maakotka. Se pysähtyi toviksi
miettimään länsiriutan kärkeen ja lähti lopulta länsilounaaseen
pelottaen edeltään satoja alleja, muita vesilintuja ja lokkeja.
Meidän joukkueemme ehti kävellen
tuonne länteen vasta myöhemmin, mutta alleja, teeriä, pulmusia,
tundrakurmitsoja ja merisirrejä löytyi silti vielä meillekin.
Kun päivää täydennetään vielä
lehdoista löydetyllä kurpalla, kolmella muuttaneella gavialla,
kahdella pikkutikalla ja todetaan merisirrejä olleen kuusikymmentä,
tundrakurmitsoja seitsemän ja teeriä kaksikymmentäviisi, lajeja 41
ja yksilöitä 1248, päivästä tulikin tuon viikon paras
lintupäivä.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.