Paluupäivä ja vertailua kymmenen vuoden takaiseen

(nyt näkyi piekanoita, kymmenen vuotta sitten hiirihaukkoja)


***

Paluupäivämme Jurmosta, se alkoi jo hyvän aikaa ennen aamuviittä kun nousimme pakkaamaan tavaramme, nauttimaan kevyen aamupalan, soittamaan yhteysalukselle ja vihdoin kävelemään satamaan sitä odottamaan. Laiva tuli ajallaan, puoli seitsemän, ja kun Jurmo Innin väki lähti autolla mantereelle, pääsimme alukselle sen keulaportista.

Taivas oli Jurmossa vaihtelevasti pilvetön, tähdet näkyivät hienosti laiturin lähellä laivaa odotellessa. Matkalla taivas pilvistyi, ja valoisaa tuli vasta Nötön tietämillä. Tuolla loppupätkällä emme kummemmin lintuja nähneet, lokkeja ja kyhmyjoutsenia enimmäkseen. Pärnäisiin saavuimme aikataulussa eli kymmeneltä.

(pulmusia näkyi nyt vain yhtenä päivänä pieni parvi, vuosikymmen sitten niitä oli joka päivä kymmeniä)

Autolla ajelimme viivyttelemättä ensin Kaarinaan, missä sain mukaan Sepon miulle varaaman lintusaaridekkarin, ehkä palaan siihen täällä vielä joskus. Tuon jälkeen ajoimme Saloon, missä päätimme tehdä tämänpäiväisen linturetkemme. Reitiksi valitsimme tämänhetkisen Halikonlahden talvilintulaskentareitin, gps mittasi sen noin seitsemän kilometrin mittaiseksi. Vuohensaari oli vaisu, Seppo ei ollut vielä ruokintaansa aloittanut. Lahdella eniten oli isokoskeloita, sitten heinäsorsia ja naakkoja. Salosta itään lähtiessämme alkoi sade, joka jatkui sitten vuoroin vetenä, väliin räntänä lähes kotiin asti, eikä mieli tehnyt enää pysähdellä lintukohteille. Lajeissa mitattuna tämä päivä jäi retken köyhimmäksi, vain 29 eri lajia. Koko retken lajisumma nousi kuuteenkymmeneenkolmeen.

Vertailin tätä retkeä kotona kymmenen vuotta sitten JASPI-porukalla tekemäämme. Se oli päivissä mitattuna yhden lyhempi, mutta paluupäivänä olimme Jurmossa puoleenpäivään joten se kompensoi hyvin tuota eroa. Lajeissa mitattuna jäimme tuolloin tämänkertaista jälkeen. Silloin oli 17 sellaista lajia mitä emme nyt nähneet, nyt 22 sellaista mitä emme silloin havainneet. Tämänkertainen retki oli kai ikiaikaisesti ensimmäinen monipäiväinen Jurmon käyntini millä en nähnyt ensimmäistäkään haahkaa. Sille lajille on käynyt merikotkien puristuksessa jo aika huonosti.

***

(harmaahaikaroita oli menopäivänä Nötössä ja paluupäivänä Halikonlahdella, kymmenen vuotta sitten lajia ei retkellä nähty)