Tähän aikaan takavuosina XVII

***

31.10.1993: Tein retken Suomusjärven Johdesuon maisemiin, tarkoituksena suorittaa talvilintureitin syyslaskenta. Sää muistutti aika lailla tämänhetkistä, neljä astetta lämmintä, täyspilvistä ja kohtalaista tuultakin, ei kuitenkaan mitään sateeseen viittaavaa. Aamun menomatkalla korppi nokki Lohjanharjulla supikoiran raatoa ja varpushaukka ylitti tien saalista etsien.

Laskentalenkin aloitin yhdeksän aikaan Rautalammin tietämiltä. Miulla oli jo jostakin 1970-luvun puolivälin ajoista asti ollut yritystä laskea talvilintureitti myös pelkkään metsäbiotooppiin. Niitä olin kokeillut milloin Perniössä, milloin Suomusjärven – Kiikalan maastossa. Tämäkin oli taas yksi yritys, ja alkupiste sen mukaisesti kaikkien mahdollisten talojen takana. Myöhemmin kyllä joustin tälläkin reitillä ja vaihdoin sen aloituspisteen Varesjärven eteläpäähän. Tällaisenaan tällä reitillä oli aina kova haaste saada kokoon edes sata lintua ja kymmenen lajia. Näin syyslaskennassa se vielä yleensä onnistui koska sattumamuuttajia, marjalintuja ja sen tapaisia saattoi vielä reitiltä löytää.

Peruslajistoa tälläkin kertaa oli tarjolla. Tiaiset, tikat, käpylinnut ja tiaisparvien lisälajit olivat pääosassa. Yli muutti vielä urpiaisia ja punatulkkuja, joku viherpeippo ja keltasirkku siinä lisänä. Kanalintuja ei tällä kertaa löytynyt muita kuin pyy. Noita sattumalajeja edustivat lapinharakka ja punarinta. Kaikkiaan kolmen ja puolen tunnin kierros suolla ja reunametsässä tuotti 21 lajia ja juuri 105 lintua.

Paluumatkalla pistäydyin vielä Överbyn ja Matalajärven kulmilla katsomassa. Siihen aikaan järvi oli jo aika autio, vain yksi joutsen, harmaalokkien muuttoparvi, vähän telkkiä ja pari heinäsorsaa, puutarhakoulun puolella lapinharakka, päivän toinen. Noista ajoista tuonkin järven myöhäissyksyinen linnusto on kovasti muuttunut. Eilen paikalla oli parisataa joutsenta kahdesta lajista, yli kahdeksansataa hanhea kolmesta eri lajista, satoja haapanoita ja joukossa runsaasti muitakin vesilintuja. Olisi ollut tänäänkin mutta joku itäeurooppalainen kalamiespoppoo tunki veneineen samaan sulaan lintujen kanssa ja hätisti siivekkäät naapurijärven puolelle odottamaan rauhallisempaa hetkeä. Lienevätkö runsastumisen syyt enemmän järven kunnostustöissä kuin ilmastonmuutoksessa, tutkijat selvittäkööt. Tyhjää nytkin on useimmilla hyvilläkin lintuvesillä, vain tuolla tuntuu siivekkäitä riittävän vaikka riite peittää jo suurimman osan vesialasta. Lajistonmuutos on selvä, nykyisin näkee suurin parvin kyhmyjoutsenia, kanadanhanhia, harmaasorsia joita ennen ei ollut lainkaan ja laulujoutsentenkin määrä on moninkertaistunut jo vuoteen 1993 verrattuna.

***