Zarko Petan: Tyhjällä päällä on kevyempi kumartaa (Mansarda 2009, 140 s.)
Zarko Petan on slovenialainen kirjailija, jonka aforismeista ilmestyi vuoden 2009 maaliskuussa kirjalijan 80-vuotispäivän tietämissä Kari Klemelän suomentama kokoelma. Petan on kirjoittanut paljon muutakin, ennen kaikkea näytelmiä, ja monet kokoelman lauseista voisi hyvin kuvitella jonkun kepeän tai satiirisen näytelmän vuorosanoiksi. Kaikkiaan Petan sanoo kirjoittaneensa yli 7000 aforismia, josta käsillä olevaan kirjaan on päätynyt noin kymmenesosa.

Kirjailija on yhteiskunnallisissa mietelmissään satiirikko, hän ivailee menneen titolaisen kommunismin aikoja ja tapoja. Petanin menneisyydestä löytyy kaikenlaista kommunistipuolueesta poliittiseen vankeuteen ja teatterin johtajuuteen, itsenäisen Slovenian aikana vielä valtiollisen yleisradioyhtiön pääjohtajuuteen. Henkilöhistoriassa ja tyylissä on yhtäläisyyksiä kaksikymmentä vuotta vanhempaan puolalaiseen Stanislaw Jerzy Leciin, mutta suoraa vertailua kannattaa tehdä varoen.

Petanin ote on rento. Hänen satiirinsa naurattaa enemmän kuin säikyttää, ja muissa kuin yhteiskunnallisissa aiheissa hän ryhtyy välillä tarkoituksellisen vitsikkääksi, vähintään leikkisäksi. Joku Juhani Mäkelä sopii hyvin hänen kotimaiseksi verrokikseen. Sujuvien sutkauksien ja tutulta maistuvien toteamusten joukosta on vaikea poimia varsinaista klassikkoainesta, vaikka monet hänen lauseistaan varmasti löytävät tiensä erilaisiin netin kommenttikokoelmiin, joita hakukoneet tarjoavat "aforismi" -hakusanalla. Näytelmäkirjailija näkyy siinä, että lauseet lyövät välillä toisiaan korville.

Laitanpa taas esimerkkejä, ensin yhteiskunnallisista ja sitten muistakin:


Sosialismin aikaan jokainen kunniallinen sloveeni joutui vankilaan ainakin kerran.


Demokratiasta juopuneet ovat ilmeisesti juoneet tyhjään päähän.


Enemmän ihmisiä elää isänmaan kustannuksella kuin kuolee sen puolesta.


Eikö ole kummallista, että joudun koti-ikävän valtaan vain ollessani kotona?


Kenraalit uhraavat muiden elämän oman isänmaansa puolesta.


Viime aikoina harva on säilynyt hengissä rakentavasta toverillisesta arvostelusta.


Pamppukin on valtion virkamies.


Lupaan taputtaa, kunhan irrotatte siteet käsistäni.


Keisarin uudet vaatteet, siinä meidän uusi kansallispukumme.


Politiikka on taito muuttaa kansa laumaksi.


Typeryyksiä kirjoittava idiootti löytää aina vielä suuremman idiootin, joka julkaisee hänen typeryytensä.


Alussa oli sana ja heti perään dementia.


Tietämättömyys on sairaus, johon vain muut ovat sairastuneet.


Itsemurhaaja on ihminen, joka haluaa varmistua siitä, että on kuollut.


Etsin totuutta kunnes aloin valehdella löytäneeni sen.


Rakkaus on sairaus, josta paranee jonkun toisen sängyssä.


Moni syvällinen ajatus ei koskaan pääse pinnalle.


Muistilla ei ole koskaan itsekritiikkiä.