Vakioreitin tulokset talvelta 1977/78

( kanahaukka viihtyy talvellakin pesäpaikan tuntumassa vaikka keskellä metsää )


Hiljalleen päättyy tämäkin talvi ja on aika tehdä yhteenveto vakioreitin laskennoista. Kolmen talvikuukauden aikana neljä vuosikymmentä sitten -77/78 kiersin reitin parin viikon välein yhteensä seitsemästi. Tuloksista näkyy selvä laskeva trendi sekä yksilö- että lajimäärissä.

Kaksitoista lajia havaittiin joka laskennassa. Niistä varis, harakka, tali- ja sinitiainen, varpunen ja keltasirkku ovat asutuksen lajeja. Hömö- ja töyhtötiainen, käpylintulaji sekä hippiäinen ovat metsälajeja, tarkemmin vielä havumetsien. Urpiainen sekä punatulkku ovat lähinnä jokapaikan lajeja joita tapaa niin ylilentävinä kuin pihoilta tai puustoisistakin paikoista.

Talven mittaan runsaimmaksi lajiksi nousi keltasirkku, seuraavaksi talitiainen ja kolmanneksi varis. Urpiainen nousi neljänneksi ennen hömötiaista ja hippiäistä. Kärki on muutenkin tasainen, yhdellä sattumatuloksella sinne ei ollut asiaa.

Yhteen havaintokertaan jäi kahdeksan lajia joista seitsemän yhden linnun varaan. Asutuslintuja noista on fasaani, peippo ja järripeippo. Metsien lajeja noista yksittäisistä on metso, palokärki ja korppi, epäsäännöllisiä vaeltajia tilhi sekä vihervarpunen.

Keskimäärin yhdessä laskennassa talvella 1977/78 tavattiin reitillä 260 lintua ja 19 lajia. 

( missähän palokärjet mahtoivat olla tuohon aikaan, nehän eivät osaa olla pitkään hiljaa )

SUOMUSJÄRVEN VAKIOREITIN LINNUT
TALVI 1977/78
LAJI	04. joulu	18. joulu	31. joulu	09. tammi	24. tammi	13. helmi	21. helmi	YHT	KERTAA
ACCNIS	0	0	1	0	1	0	0	2	2
ACCGEN	0	0	0	1	0	0	1	2	2
TETURO	0	0	0	0	0	1	0	1	1
TETRIX	3	6	20	0	11	2	0	42	5
BONBON	5	0	0	2	0	2	1	10	4
PHACOL	0	0	1	0	0	0	0	1	1
DENMAJ	2	0	0	1	0	1	2	6	4
PICTRI	1	1	0	1	0	0	0	3	3
DRYMAR	0	0	1	0	0	0	0	1	1
CORRAX	1	0	0	0	0	0	0	1	1
CORNIX	17	36	20	42	32	28	9	184	7
PICPIC	4	13	5	14	15	17	6	74	7
GARGLA	9	2	1	1	3	0	0	16	5
PARMAJ	27	24	26	27	20	43	33	200	7
PARCAE	3	8	5	2	2	5	1	26	7
PARATE	0	0	1	0	2	0	0	3	2
PARCRI	17	18	12	10	15	5	19	96	7
PARMON	24	23	17	16	14	13	29	136	7
CERFAM	3	2	1	0	4	2	4	16	6
TURPIL	1	0	0	1	0	0	0	2	2
REGREG	28	25	25	15	14	6	15	128	7
BOMGAR	0	1	0	0	0	0	0	1	1
PASDOM	32	37	1	30	3	9	5	117	7
CARCHL	2	6	2	2	2	0	0	14	5
CARSPI	2	0	0	0	0	0	0	2	1
CARMEA	70	12	28	27	3	10	2	152	7
PYRPYR	18	4	24	6	5	6	5	68	7
LOXPYT	3	0	0	0	4	2	4	13	4
LOXC/P	3	13	2	7	5	3	5	38	7
FRICOE	0	1	0	0	0	0	0	1	1
FRIMON	1	0	0	0	0	0	0	1	1
EMBCIT	139	41	110	92	55	28	1	466	7
YKS	415	273	303	297	210	183	142	1823	260
LAJIA	23	19	20	19	18	17	16	31	19

SUOMUSJÄRVEN VAKIOREITIN LINNUT
TALVI 1977/78
	biotooppijakautuma
	H	S	L	E	Y	A	P	MUU
ACCNIS	1						1
ACCGEN	1	1
TETURO	1
TETRIX	13		11			18
BONBON		10
PHACOL							1
DENMAJ	5			1
PICTRI	2	1
DRYMAR	1
CORRAX	1
CORNIX	3	2		1	27	45	106
PICPIC	1	3				10	60
GARGLA	3	3	1				9
PARMAJ	11	26	3				159	1
PARCAE		4	5				15	2
PARATE	3
PARCRI	85	11
PARMON	112	18	1				5
CERFAM	14	2
TURPIL					1		1
REGREG	114	14
BOMGAR							1
PASDOM							117
CARCHL	1				4	1	8
CARSPI			2
CARMEA		33	68	1	47		3
PYRPYR	2	10	12		16		28
LOXPYT	13
LOXC/P	18	2			18
FRICOE					1
FRIMON							1
EMBCIT	1	1		2	4	33	425
YKS	406	141	103	5	118	107	940	3
LAJIA	22	16	8	4	8	5	16	2

Vakioreitin tulokset talvelta 2017/18

( kanahaukan erämaalajistatus on vähän sitä ja tätä, tämä on kuvattu Helsingin ydinkeskustassa, reitin ainoa kyllä näkyi keskellä metsätaivalta )

Nyt voi tehdä yhteenvedon kuluneen talven vakiolaskennoista. Kaikkiaan yksilöitä löytyi 2518 ja lajeja 40. Joka laskennassa nähtyjä lajeja oli kuusitoista ja jos laajamääritykseen 'käpylintu' otetaan mukaan myös lajilleen määritetyt, seitsemäntoista. Näistä käpytikka, palokärki, korppi, töyhtö- ja hömötiainen sekä hippiäinen ja 'käpylintu' voidaan katsoa metsälinnuiksi. Joka laskennan pihalintuja olivat varis, harakka, tali-, sini- ja kuusitiainen, räkättirastas, viherpeippo ja keltasirkku. Satunnaisliikehtijöistä joka laskennassa tavattiin taas urpiainen ja punatulkku, tosin nekin keskittyivät lopulta aika vahvasti asutukseen laskentojen lopulla. Palokärki ja kuusitiainen näyttivät että joka laskentaan voi päästä pienilläkin yksilömäärillä, toisella on neljästi, toisella kolmesti sarakkeessa yksilömääränä yksi. Kumpikin on helppo havaita äänestään ja niiden kanta reitin ympäristössä on kaikesta päätellen vakaa.

Keskittyminen oli taas tänäkin talvena selvää, viimeisissä laskennoissa oli jo pitkiä tyhjiä taipaleita ja linnut kasaantuneet vahvasti muutamaan suosittuun paikkaan.

( maassa ei reitillä juuri naakkoja näe, parvilla on jotakin ruokailu- ja yöpymislentoa joka kulkee joskus reitin yli )

Yhden tapaamiskerran lajeja oli tänä talvena yksitoista. Kanahaukka, merikotka, maakotka, metso, pyy, varpuspöllö, pikku- ja pohjantikka, pikkukäpylintu ja vihervarpunen ovat joko metsäisten alueiden lintuja tai esiintymiseltään vaihtelevia vaeltajia. Pihapiirin ainoaksi kertahavainnoksi jäi tikli.

Runsain laji oli odotetusti keltasirkku 556 yksilöllä, talitiainen oli vahva kakkonen 409 linnulla ja kolmantena urpiainen 358 yksilöllä. Naakka nousi neljänneksi 167 linnulla mutta sen näkyminen oli aika sattumanvaraista, se havaittiin reiteillä neljästi ja lähes aina ylilentävinä parvina tai yksilöinä, paikallisia naakkoja reitillä ei juuri näkynyt.


Talven mittaan useimpien lajien yksilömäärät nousivat. Laskijoita olivat selvemmin vain räkättirastas, hippiäinen, pyrstötiainen, närhi ja korppi. Luulen että käyttäytymis- tai biotooppimuutokset selvittävät vähenemistä paremmin kuin talven ankaruus.

Loppua kohti runsastuneiden kärki on samantapainen kuin runsaimpienkin, keltasirkku, urpiainen ja naakka, miksei talitiainenkin. Käyttäytymismuutokset selittävät parhaiten noita trendejä. Vähälukuisemmista viherpeippo ja sinitiainen ovat odotetusti myös selviä runsastujia.

Keskimäärin talven laskennassa tavattiin 360 lintua 25 lajista.

( keltasirkkuja oli paitsi pihoilla myös usein riistamiesten hirville tarkoitetuilla kauraruokinnoilla keskellä metsää )

SUOMUSJÄRVEN VAKIOREITIN LINNUT
TALVI 2017/18
LAJI	05. joulu	20. joulu	31. joulu	10. tammi	28. tammi	14. helmi	25. helmi	YHT	KERTAA
ACCGEN	0	0	0	0	0	1	0	1	1
AQUCHR	0	0	1	0	0	0	0	1	1
HALALB	0	0	0	1	0	0	0	1	1
TETURO	0	0	0	2	0	0	0	2	1
TETRIX	0	0	8	0	17	0	0	25	2
BONBON	0	0	0	0	0	1	0	1	1
GLAPAS	0	0	1	0	0	0	0	1	1
PICCAN	3	0	1	0	0	1	0	5	3
DENMAJ	6	3	11	15	12	11	14	72	7
DENMIN	0	1	0	0	0	0	0	1	1
PICTRI	0	0	0	0	1	0	0	1	1
DRYMAR	2	1	2	4	1	1	1	12	7
CORRAX	12	24	15	13	10	11	8	93	7
CORNIX	1	4	14	12	17	22	14	84	7
CORMON	0	6	2	0	86	73	0	167	4
PICPIC	2	4	11	21	9	8	6	61	7
GARGLA	8	2	6	5	0	2	0	23	5
AEGCAU	5	2	17	2	0	0	0	26	4
PARMAJ	63	26	55	46	62	94	63	409	7
PARCAE	6	5	13	12	22	18	6	82	7
PARATE	4	1	2	2	1	2	1	13	7
PARCRI	6	4	8	8	10	8	8	52	7
PARMON	8	7	12	9	8	10	6	60	7
CERFAM	1	1	2	2	0	2	1	9	6
TURPIL	15	2	2	2	10	1	1	33	7
TURMER	0	0	0	0	1	2	2	5	3
REGREG	13	12	28	10	18	7	8	96	7
BOMGAR	0	0	2	5	14	0	0	21	2
CINCIN	0	0	0	2	1	0	1	4	3
PASDOM	0	0	5	1	0	0	3	9	3
PASMON	2	0	4	7	1	14	17	45	6
CARCHL	1	1	14	4	4	22	21	67	7
CARCAR	0	0	0	0	0	1	0	1	1
CARSPI	0	0	0	0	0	0	1	1	1
CARMEA	30	4	6	77	61	102	78	358	7
PYRPYR	20	7	3	10	2	20	10	72	7
LOXCUR	4	0	0	0	0	0	0	4	1
LOXPYT	0	2	11	8	0	5	4	30	5
LOXC/P	0	0	0	0	1	3	2	6	3
FRIMON	0	0	0	0	5	0	3	8	2
EMBCIT	44	8	87	56	119	128	114	556	7
YKS	256	127	343	336	493	570	393	2518	360
LAJIA	22	22	28	26	25	26	24	40	25

SUOMUSJÄRVEN VAKIOREITIN LINNUT
TALVI 2017/18
	biotooppijakautuma
	H	S	L	E	Y	A	P	MUU
ACCGEN					1
AQUCHR					1
HALALB	1
TETURO	2
TETRIX		25
BONBON		1
GLAPAS	1
PICCAN	2	1		2
DENMAJ	48	20					4
DENMIN		1
PICTRI	1
DRYMAR	5	4	1	2
CORRAX	45	1		6	41
CORNIX	2			7	9	27	39
CORMON				1	160	4	2
PICPIC		1				17	43
GARGLA	11	2					10
AEGCAU	11	15
PARMAJ	53	47					309
PARCAE	2	10					70
PARATE	6						7
PARCRI	48	4
PARMON	50	10
CERFAM	8						1
TURPIL	11				14	1	7
TURMER							5
REGREG	83	11					2
BOMGAR	5	14			2
CINCIN								4
PASDOM							9
PASMON							45
CARCHL					8		59
CARCAR							1
CARSPI					1
CARMEA		9			121		228
PYRPYR	18	20			11		23
LOXCUR	4
LOXPYT	30
LOXC/P	2				4
FRIMON							8
EMBCIT	215				10	76	255
YKS	664	196	1	18	383	125	1127	4
LAJIA	25	18	1	5	13	5	19	1

Vakioreitin 40-vuotismuutokset

Nyt on aika tarkastella muutoksia joita Suomusjärven vakioreitin linnustossa on 40 vuoden aikana laskentojen mukaan tapahtunut.

Talvena 77/78 tapasin kolme lajia joita ei ollut enää tämän talven laskennoissa, varpushaukan kahdesti, fasaanin ja peipon kerran. Talvella 17/18 taas havaitsin 12 lajia joita en neljä vuosikymmentä sitten huomannut, maa- ja merikotkan, varpuspöllön, harmaapää- ja pikkutikan, naakan, pyrstötiaisen, mustarastaan, koskikaran, pikkuvarpusen, tiklin ja pikkukäpylinnun. Keskimäärin reitillä näkemäni lajimäärä oli noussut kuudella neljän vuosikymmenen takaisesta. Kun laskentatapa oli sama kuin ennenkin, pelkällä kiikarilla ja korvilla lintuja etsin ja kävelyvauhtikin oli sama ihan käytännön syistä - lenkki oli niin pitkä että lyhyinä talvipäivinä siihen meni koko valoisa aika – väittäisin että muutos on todellinen.

Linnut olivat myös runsastuneet reitin varrella selvästi, tänä talvena reitillä oli keskimäärin 360 yksilöä kun neljä vuosikymmentä sitten niitä oli 260, noin 99 lintua vähemmän kun desimaalit on pois pyöristetty. Alla olevaan taulukkoon olen lihavoinut ja kursivoinut muutaman lajin muutokset joista voisi olla hyödyllistä jotakin sanoa.

Kanalinnuista pyy oli selvin häviäjä. Sen yksilömäärä oli pudonnut kymmenestä yhteen ja tapaamiskerrat neljästä yhteen. Teeren muutos on myös häviävä, mutta epävarmempi. Sen tapaamiskerrat olivat pudonneet viidestä kahteen ja yksilömäärä seitsemällätoista. Se elää kuitenkin tyypillisesti parvissa joten sattumalla on suurempi osuus tuloksiin.

Tikat tuntuivat voittajilta. Käpytikka oli runsastunut kuudesta yksilöstä seitsemäänkymmeneenkahteen ja palokärki yhdestä kahteentoista ja kumpikin laji löytyi jokaisesta tämän talven laskennasta. Vain pohjantikkaa tavattiin vähemmän kuin 40 vuotta sitten, mutta sen tapaaminen on aina hieman onnen kauppaa joten muutosta ei voi pitää kovin luotettavana.

Varislinnuista perusvaris tuntuu olevan selvä häviäjä, sen määrä on pudonnut alle puoleen takavuosista. Sen sijaan korppi ja naakka ovat lisääntyneet reippaasti, korppi yhdestä peräti 93:een ja naakka nollasta 167:ään. Harakalla tuntuu olevan lievä vähenevä trendi.

Tiaisista löytyy selviä voittajia ns pihatiaisista, tali- ja sini sekä ilmeisesti myös kuusitiaisista. Metsän tiaiset, hömö- ja töyhtö-, ovat taantuneet kohtalaisen selvästi. Lähes koko viisikko kuuluu kuitenkin niihin lajeihin jotka tavattiin joka laskennassa niin nyt kuin myös ennen, vain kuusitiaisella on reikiä runsaasti neljän vuosikymmenen takaisissa tuloksissa. Pyrstötiaiset olivat kuluneen talven alussa vakituisia mutta hävisivät sitten, neljä vuosikymmentä sitten lajia ei tavattu lainkaan. Sillä on vaellustaipumus vahva mutta reitin varrella on myös pesintään sopivaa maastoa. Tiaisparvien perinteiset seuralaislajit puukiipijä ja hippiäinen näyttävät taantuneen neljän vuosikymmenen aikana.

Räkätti- ja mustarastas sekä tilhi näyttävät runsastuneen, vuodet ratkaisevat näillä lajeilla paljon, kuluneena syksynä oli pihlajanmarjoja joten marjalintuja näkyi senkin takia hyvin. Koskikara näyttää myös löytäneen lähes ainoan sille sopivan sulan reitin varrelta, ennen sitä ei reitillä havaittu.

Varpusista perusvarpunen on katoamassa, tilalle tullut pikkuvarpunen on täyttänyt noin puolet varpusen kannanpudotuksesta.

Käpylintujen määrä näyttäisi hieman pudonneen, mutta lajiryhmä liikkuu parvissa ja sattumalla on osuutta asiaan. Reitillä isompi laji on kuitenkin se tavallisempi ja pesiikin alueella. Sen määrä näyttäisi pelkkien määritysten mukaan nousseen mutta kun laajamääritykset koskevat pääosin sitä, epäilen trendin oikeasti olevan laskeva. Luulen nimittäin että määritän nykyisin isomman prosentin näkemistäni käpylinnuista lajilleen kuin 40 vuotta sitten, rutiini on lisääntynyt.

Keltasirkku näyttäisi ehkä lievästi runsastuneen, mutta luulen että tuo arvio on sattumaa, laji liikkuu isoissa parvissa ja satunnaisvaihtelu on suurta.

***

Lisäarvioita muutoksiin etsin biotoopeittain hajoitetun laskentatuloksen vertailusta. Kummallakin kerralla lintujen havaintobiotooppi merkittiin muistiin. Merkintä H oli havumetsää, tällä kertaa kirjasin vielä linnut mänty- ja kuusimetsiin sekä sekahavumetsiin ja noiden yhteinen tulos vastasi 40 vuoden takaista H-merkintää. S oli sekametsää ja L lehtimetsää. Y oli ylilentävien biotooppina, A avomaiden kuten peltojen ja jäätyneiden järvenselkien. P oli taas pihojen ja asutuksen biotooppimerkintä. Lisäksi tuli havaintoja joita ei voinut paikantaa tiettyyn biotooppiin, merkinnäksi jäi E, ja ”muu” oli 40 vuotta sitten parin järven kapeaa ruoikkoa, tänä talvena sulapuroa.

Biotoopeittain tarkasteltuna pyy on odotetusti vähentynyt metsistä, sekametsät olivat sen suosikkimaastoa ennen ja nyt. Teeret ovat säilyneet metsissä ennallaan mutta avomailla niitä ei enää havaittu toisin kuin neljä vuosikymmentä sitten.

Tikat ovat runsastuneet nimenomaan metsissä ja käpytikkoja riitti tänä talvena muutama pihapiireihinkin.

Varislinnuista korppi ja naakka ovat lisänneet näkyvyyttään ylimuuttajina, korppi lisäksi metsässä. Varis ja harakka ovat vähentyneet erityisesti pihapiirissä, varis myös avomailla ja ylilentäjänä. Harakkaa näki kuluneena talvena aiempaa enemmän pelloilla. Närhi on lisännyt määräänsä metsissä, muuten se on pysynyt aika ennallaan.

Tiaisista pihalajien määrä on noussut sekä pihoilla että metsässä. Kun niillä on siirtymää talven mittaan metsistä asutuksiin, näyttää lisääntyminen olevan todellista, lisäävinä tekijöinä on pihapiireihin keskittynyt talviruokinta ja pöntötys jotka sopivat juuri näille lajeille. Hömö- ja töyhtötiaiset ovat metsälajeja, jotka eivät juuri siirry pihoihin edes lintulaudoille eivätkä mielellään pesi pöntöissä, niiden tilanne kuvaa varmaan parhaiten metsien tilan muutosta neljän vuosikymmenen aikana. Sama on puukiipijällä ja hippiäisellä, niistäkin vain sattumalintuja eksyy pihoille ja kannanmuutos osoittaa että metsät ovat niiden elinympäristönä heikompia kuin ennen. Kuusikoita on paljon hakattu pois näinä välivuosina, männikköä on tullut lisää ja sen alla nousee paikoitellen kuusitaimikkoa. Sekametsät ja lehtimetsät tuntuvat myös kärsineen paljon.

( tuossa oli ennen korkeaa kuusikkoa, tällaisia hakkuita reitin varrella on nyt useampiakin mikä kelpaa hyvin selitykseksi tinttien ym hippien vähenemiselle )

Räkättirastas marjatalvivaeltajana oli nyt runsaampi sekä metsissä, ylilentäjänä että pihoilla. Mustarastas keskittyi tarkkaan ottaen parille viereiselle piharuokinnalle Kettulaan. Varpusten, pikkuvarpusten ja viherpeippojen muutos on tapahtunut melkein kokonaan pihoilla. Urpiaiset olivat hävinneet metsistä mutta ylilentäjinä ja pihalintuina niitä oli paljon aiempaa enemmän. Erityisesti Kettulan piharuokinnat keräsivät runsaasti urpiaisia loppukaudesta.

Käpylinnut ovat puhtaita metsälajeja, nyt ylilentäjiä tavattiin takavuosia vähemmän ja paikallisina metsissä nähdyistä määritettiin isokäpylintuja takavuosia enemmän.

Keltasirkku hävisi pihoilta verrattuna 40 vuoden takaiseen, avomailla oli niitä enemmän ja erityisesti Johdesuon lähistön riistaruokinta veti paikalle valtavasti keltasirkkuja takavuosiin verrattuna. Ilman tuota kauraruokintaa lajin määrä olisi varmaan pudonnut selvästi, ehkä se osoittaa maatalouden ja linturuokintatapojen muutosta. Ennen laitettiin pihaan lyhde, nyt sellaisia ei näy eikä maahan pudonnutta viljaakaan kovin paljon. Sen sijaan lintuja ruokitaan auringonkukalla, pähkinöillä, talipalloilla yms ulkomaanherkuilla jotka miellyttävät kovasti vallan muita lajeja.

Lintujen jakautuminen eri biotoopeille näyttää erityisesti lehtimetsien kärsineen, pihalintuja on tullut lisää, samoin havumetsien lintuja, tosin näissä on lajikohtaisia suuria muutoksia joissa ehkä sattuma painaa liikaa. Yksilöitä laskentoihin tuli eniten pihapiireistä mutta lajeja metsistä.

***

SUOMUSJÄRVEN VAKIOREITIN LINNUT
MUUTOS 40 VUODESSA
	XII/1	XII/2	XII/3	I/1	I/2	II/1	II/2	YHT	KERRAT
ACCNIS	-0	-0	-1	-0	-1	-0	-0	-2	-2
ACCGEN	0	0	0	-1	0	1	-1	-1	-1
AQUCHR	0	0	1	0	0	0	0	1	1
HALALB	0	0	0	1	0	0	0	1	1
TETURO	0	0	0	2	0	-1	0	1	0
TETRIX	-3	-6	-12	0	6	-2	0	-17	-3
BONBON	-5	0	0	-2	0	-1	-1	-9	-3
PHACOL	-0	-0	-1	-0	-0	-0	-0	-1	-1
GLAPAS	0	0	1	0	0	0	0	1	1
PICCAN	3	0	1	0	0	1	0	5	3
DENMAJ	4	3	11	14	12	10	12	66	3
DENMIN	0	1	0	0	0	0	0	1	1
PICTRI	-1	-1	0	-1	1	0	0	-2	-2
DRYMAR	2	1	1	4	1	1	1	11	6
CORRAX	11	24	15	13	10	11	8	92	6
CORNIX	-16	-32	-6	-30	-15	-6	5	-100	0
CORMON	0	6	2	0	86	73	0	167	4
PICPIC	-2	-9	6	7	-6	-9	0	-13	0
GARGLA	-1	0	5	4	-3	2	0	7	0
AEGCAU	5	2	17	2	0	0	0	26	4
PARMAJ	36	2	29	19	42	51	30	209	0
PARCAE	3	-3	8	10	20	13	5	56	0
PARATE	4	1	1	2	-1	2	1	10	5
PARCRI	-11	-14	-4	-2	-5	3	-11	-44	0
PARMON	-16	-16	-5	-7	-6	-3	-23	-76	0
CERFAM	-2	-1	1	2	-4	0	-3	-7	0
TURPIL	14	2	2	1	10	1	1	31	5
TURMER	0	0	0	0	1	2	2	5	3
REGREG	-15	-13	3	-5	4	1	-7	-32	0
BOMGAR	0	-1	2	5	14	0	0	20	1
CINCIN	0	0	0	2	1	0	1	4	3
PASDOM	-32	-37	4	-29	-3	-9	-2	-108	-4
PASMON	2	0	4	7	1	14	17	45	6
CARCHL	-1	-5	12	2	2	22	21	53	2
CARCAR	0	0	0	0	0	1	0	1	1
CARSPI	-2	0	0	0	0	0	1	-1	0
CARMEA	-40	-8	-22	50	58	92	76	206	0
PYRPYR	2	3	-21	4	-3	14	5	4	0
LOXCUR	4	0	0	0	0	0	0	4	1
LOXPYT	-3	2	11	8	-4	3	0	17	1
LOXC/P	-3	-13	-2	-7	-4	0	-3	-32	-4
FRICOE	-0	-1	-0	-0	-0	-0	-0	-1	-1
FRIMON	-1	0	0	0	5	0	3	7	1
EMBCIT	-95	-33	-23	-36	64	100	113	90	0
YHT	-159	-146	40	39	283	387	251	695	99
LAJIA	-1	3	8	7	7	9	8	9	6

MUUTOS 40 VUODESSA
	biotooppijakautuma
	H	S	L	E	Y	A	P	MUU
ACCNIS	-1	-0	-0	-0	-0	-0	-1	-0
ACCGEN	-1	-1	0	0	1	0	0	0
AQUCHR	0	0	0	0	1	0	0	0
HALALB	1	0	0	0	0	0	0	0
TETURO	1	0	0	0	0	0	0	0
TETRIX	-13	25	-11	0	0	-18	0	0
BONBON	0	-9	0	0	0	0	0	0
PHACOL	-0	-0	-0	-0	-0	-0	-1	-0
GLAPAS	1	0	0	0	0	0	0	0
PICCAN	2	1	0	2	0	0	0	0
DENMAJ	43	20	0	-1	0	0	4	0
DENMIN	0	1	0	0	0	0	0	0
PICTRI	-1	-1	0	0	0	0	0	0
DRYMAR	4	4	1	2	0	0	0	0
CORRAX	44	1	0	6	41	0	0	0
CORNIX	-1	-2	0	6	-18	-18	-67	0
CORMON	0	0	0	1	160	4	2	0
PICPIC	-1	-2	0	0	0	7	-17	0
GARGLA	8	-1	-1	0	0	0	1	0
AEGCAU	11	15	0	0	0	0	0	0
PARMAJ	42	21	-3	0	0	0	150	-1
PARCAE	2	6	-5	0	0	0	55	-2
PARATE	3	0	0	0	0	0	7	0
PARCRI	-37	-7	0	0	0	0	0	0
PARMON	-62	-8	-1	0	0	0	-5	0
CERFAM	-6	-2	0	0	0	0	1	0
TURPIL	11	0	0	0	13	1	6	0
TURMER	0	0	0	0	0	0	5	0
REGREG	-31	-3	0	0	0	0	2	0
BOMGAR	5	14	0	0	2	0	-1	0
CINCIN	0	0	0	0	0	0	0	4
PASDOM	0	0	0	0	0	0	-108	0
PASMON	0	0	0	0	0	0	45	0
CARCHL	-1	0	0	0	4	-1	51	0
CARCAR	0	0	0	0	0	0	1	0
CARSPI	0	0	-2	0	1	0	0	0
CARMEA	0	-24	-68	-1	74	0	225	0
PYRPYR	16	10	-12	0	-5	0	-5	0
LOXCUR	4	0	0	0	0	0	0	0
LOXPYT	17	0	0	0	0	0	0	0
LOXC/P	-16	-2	0	0	-14	0	0	0
FRICOE	-0	-0	-0	-0	-1	-0	-0	-0
FRIMON	0	0	0	0	0	0	7	0
EMBCIT	214	-1	0	-2	6	43	-170	0
muutos yks	258	55	-102	13	265	18	187	1
muutos sp	3	2	-7	1	5	0	3	-1

Viisi vuosikymmentä sitten XLVI

( lapinharakka löytyi samalta paikalta kuin tammikuun lopullakin )

Viisi vuosikymmentä sitten oli päivää tavallista pidempi helmikuu ja miekin linturetkellä tuona helmikuun 29. päivänä. Perinteisen Hämeenkyläntien kierrokseni tein parin ensimmäisen aamutunnin aikana. Lämpöä oli nollan kahta puolta, tyyntä ja aamun pilvet häipyivät retken aikana.

Kevään merkkinä voi pitää sitä että lajimäärä aamun mittaan nousi seitsemääntoista, taisi olla siihen mennessä vuoden paras päivä. Uusia lajejakin joukkoon mahtui, jo aamun lehdenjakolenkillä olin kuunnellut Kirkonmäeltä huuhkajan huhuilua. Tuo jos mikä taisi olla joku kiertolaishuuhkaja, siihen aikaan ei edes unta nähty nykyisistä cityhuuhkajista. Eilen kävin Salossa kuuntelemassa mitä Karhumäen Jussilla oli kerrottavaa viidestä vuosikymmenestään Salon seudun huuhkajien parissa ja ainakin sen hän totesi ettei noista keväisistä huhuilijoista yleensä ole sanottavaa apua pesiä etsiessä, tämä oli hyvä esimerkki siitä.

Hämeenkyläntien varressa huuteli kevään herättämä harmaapäätikka, sekin oli miulle vuodenpinna. Yli lensi myös vihervarpunen. Viherpeipot ja käpylinnut olivat myös näkyvämpiä kuin koko alkuvuonna. Lapinharakka oli kuin ennenkin, vahti silmä tarkkana lumipeitettä Fulkilan kartanon lähellä pellon laidassa. Kotiin tullessa Mököistenmäessä Kuiron leipomon kulmalla huomasin sen vuoden ensimmäisen sinitiaiseni. Vuoden lajimääräni nousi samalla jo kahteenkymmeneenkuuteen.

Lähipäivät osoittivat kuitenkin että oikeata kevään alkua saa vielä odottaa.

***

( ei sinkkari ainakaan kaupungilla kovin tavallinen vielä tuolloin ollut )