Koskikara toistaa myös herkästi itseään, mutta onneksi koski on hyvin muuttuva tausta, ja onhan lintukin touhukas,
välillä lentelee
ja ui kuohuissa.
Tietysti myös kahinoidaan naapurien kanssa.
Ruskosuohaukka joutuu tahtomattaan kahinoimaan varisten kanssa.
Samat kiusanhenget vaivasivat sinisuohaukkojakin.
Allikuvat jäivät vain muutamaan perinteiseen kaukaa otettuun dokumenttiin, laji on voimakkaasti vähentynyt harrastukseni alkuvuosista. Nokkavarpusestakin osuin vuoden mittaan vain kertaalleen, tyypillinen tuntokuva korkean puun latvasta tuloksena.
Uuttukyyhkystä yritin tänä kesänä saada otoksia pesimäpaikoilta, en sentään pesiltä mutta puista kuitenkin.
Risujen hallinta oli kuitenkin hankalaa ellei lintu istunut puun latvassa.
Toki istuu lintu voimajohdollakin, kuten tämä haukottelija.
Sepelkyyhkystä on tullut täysin kaupunkilintu ja pesiä näkyy vähän väliä ihan vieressä.
Tuo pari pesi aika lähellä kotipihaa
ja tuo taas hyvin vilkkaan kävelytien varressa. Molemmat onnistuivat tuottamaan poikueet lentoon.
Naakatkin ovat urbaaneja, palaveeraavat puun latvassa
ja pesivät sen koloissa.
Variskin on urbaani
mutta tämä maalaisliittolainen etsii ravintoa perinteisesti rantakivikosta.
Rannalta etsivät ruokaa myös urbanisoituneet korpit.
ja kaupungissa syntyneet nuorukaiset ovat joskus hyvin luottavaisia vaikka ohimenevä ihminen osoittelee niitä putkillaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.