50 vuotta sitten I

Lukion viimeinen lukuvuosi oli alkanut syksyllä 1969 ja sen myötä linnuille jäi taas vähemmän aikaa. Olin Lintumies-lehdestä lukenut joidenkin tamperelaisten tekemistä yömuuttotarkkailuista ja tietysti innostuin itsekin kokeilemaan mitä sieltä taivaalta kuuntelemalla pimeässä voisi löytää. Salon keskustan tuntumassa oli Lukkarinmäki, silloin vielä korkeimmat osat rakentamatta. Sinne menin useana iltana kuuntelemaan. Kaupungin valot saivat muuttavat linnut ääntelemään ja lokakuun alussa oli rastaiden päämuuttoaika. Kolmas lokakuuta puolentoista tunnin aikana muutti lähinnä punakylkiä, laulurastaiden huippu alkoi jo olla ohi ja noiden lisäksi kuului vain yksi mustarastas.

Neljäntenä päivänä ehdin käymään Halikonlahdellakin. Korppi jahtaili sinisuohaukkaa Viurilanlahdella, pelloilla oli vielä lapinkirvisiä ja ainakin yksi keltavästäräkki. Tikittävä pieni sirkku löytyi myös Joensuun pellolta, värejä en nähnyt mutta kai se oli mahdollinen pohjansirkku, noihin aikoihin en uskonut ikinä tapaavani missään pikkusirkkua, kaiken varalta sp-määrityksen kuitenkin sille jätin. Kahlaajista paikalla oli vielä suosirrejä, suokukkoja, taivaanvuohia ja töyhtöhyyppiä sekä lietealtailla kaksi tylliä. Ruoikot olivat täynnä pajusirkkuja, taivaalla lensi räkättejä ja niittykirvisiä. Aamuyön lehdenjakolenkillä olin kuullun taivaalta myös yömuuttavan västäräkin.

( vielä kova juttu 50 vuotta sitten)

Viidentenä päivänä Halikonlahdelle oli laskeutunut lepäämään mustalintu sekä uivelo, kolmosaltaan etelälaidassa puuhasteli aikuinen liejukana, ehkä kesän pesijöitä vielä. Sinisuohaukka saalisteli edelleen lahdella, tällä kertaa ihan menestyksellisestikin, mahdollinen hiirihaukka kaarteli etelään kaukana Viitanmäen yllä. Kirvisistä nyt paikalla oli enää niittykirvisiä, kahlaajista tyllit olivat kadonneet, muut ennallaan. Illalla kävin vielä runsaan tunnin kuuntelulla Lukkarinmäen laella, laulurastaita kuului vielä neljä, punakylkien määrä oli puolitoistakertaistunut edelliskerrasta, sadan tuntumaan.

Viikolta ei ole taas kuin joitakin yömuuttohavaintoja, seuraavan retkeni tein vasta kymmenes lokakuuta ja silloin poikkeuksellisesti Muurlan ja Omenajärven suuntaan, tosin palatessani kävin myös Halikonlahdella. Myllymäen ja Kuurissuonmäen kolmiomittaustorneissa kävin mutta petolintuhavainnot jäivät yhteen varpushaukkaan ja viiteen kanahaukkaan joista jotkut näkyivät kai useampaankin kertaan, paikallisia siis. Teeriä oli kummallakin mäellä, toisella neljä, toisella kymmenen. Muutamien sepelkyyhkyjen joukosta löytyi vielä yksi uuttukyyhky. Kiurujen muutto oli vähentymässä, samoin niittykirvisten, peippoja ja järrejä meni tasaisesti etelään, samoin vihervarpusia. Ilmeisen paikallinen korppipari kierteli Kuurissuonmäellä. Järvillä oli runsaasti sorsia ja telkkien muutto kai huipussaan. Kahlaajia löytyi taas vain Halikonlahdelta, suokukkoja oli enää neljä, suosirrejä yksi seuranaan taas tylli. Illalla tunnin tarkkailu Lukkarinmäellä osoitti ettei yömuutto ole vilkasta kirkkaina öinä, vain 18 havaintoa punakyljistä.

Seuraavana päivänä kokeilin läheisempää Ilmusmäen tornia, petomuutto sielläkin jäi vain yhteen varpushaukkaan. Korppipari suunnisti Halikonlahden suuntaan, muuten havainnot olivat tyypillistä ympärivuotista vakilajistoa. Tulos ei minua lannistanut vaan 12.10. olin taas Ilmusmäen tornissa. Korppeja siellä näkyi edelleen muttei nyt yhtään petolintua. Halikonlahdelle piti lähteä lintuja nähdäkseen. Suokukkoja ja suosirrejä oli vielä kaksi, tyllejä yksi. Runsain lintu maastossa oli nyt punarinta, niittykirvisten, peippojen ja pajusirkkujen määrä oli laskusuunnassa.

***