1.3.2019

Neljä vuosikymmentä sitten CLVI






Neljä vuosikymmentä sitten 26. helmikuuta 1979 oli taas aikaa pistäytyä Imatralla kiikaroimassa Vuoksen rantoja. Sää oli leudontunut, asteen verran plussan puolella, tuuli kepeästi lounaasta, taivaalla yläpilven riekaleita ja aurinko lämmitti mukavasti, vain hanget häikäisivät.

Heinäsorsia oli edelleen paikalla 120, telkkiä kaksikymmentä, tukkasotka ja allikin paikoillaan. Isokoskeloita oli neljätoista, niiden määrä siis kasvussa. Paras havainto oli vihdoin joku muukin lintuharrastaja kuin mie ite. Tämä kaveri oli tullut käymään Lappeenrannasta katsomaan Vuoksen vesilinnut. Paikallisia harrastajia oli hänen mukaansa vain vähän eivätkä hekään kovin aktiivisia. Hänen mukaansa virrassa oli vuodenvaihteen aikoihin ollut neljäkin pikku-uikkua joista yksi oli jäänyt vakituiseksi, nyt sitä en onnistunut löytämään. Tukkasotkakin oli ollut paikalla koko talven. Haukkoja ei ollut juuri lainkaan, pari havaintoa kanahaukasta, yksi varpushaukka ja ampuhaukka oli kuulemma havaittu talven mittaan. Varisten joukossa Vuoksenniskan suunnalla piti talvehtiman kuulemma pari mustavaristakin.

No, mie olin aktiivinen jos aikaa vain oli käytössä ja nytkin iltapäivällä kiersin vielä lenkin Rauhan sairaalasta Joutsenrantaan ja takaisin. Sen avulla sain päivän lajimäärän kohoamaan kahdeksaantoista. Pikkukäpylintuja huomasin kaksi paria Rauhan aseman vaiheilla, pesimäpuuhissa ilmeisesti. Vuokselta palatessa Keskusliikenneaseman yli muutti neljänkymmenen tilhen parvi länteen.

Helmikuun viimeisenä kävelin jälleen lyhyesti Rauhan sairaalan, aseman ja Tiuruniemen alueella iltapäivän viime tunteina. Päivä oli ollut pilvetön mutta ilta toi pilvet ja pudotti lämpötilan asteen verran pakkaselle.

Pikkutikan löysin naputtamasta Tiuruniemen kärjestä, kolme korppia söi pilkkijöiden jättämiä pikkukaloja Masteensaaren edustan jäällä. Urpiainen lensi sairaalan yli ja jo aamulla olin huomannut pihassa laulavan viherpeipon, ensihavaintoni paikalta. Kolme käpylintua käväisi sairaalan alueella, lajimäärä lähilenkillä nousi neljääntoista. Kevään merkkejä alkoi olla niin säässä kuin linnuissakin.


***




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.