Neljä vuosikymmentä sitten CLII

( töyhtötiainen on karaistunut talvilaji )

Helmikuun kahdestoista vuonna 1979 Rauhan sairaalassa Joutsenon ja Imatran rajalla sujui töissä. Sää oli perinteisen talvinen, pakkasta kaksikymmentä astetta, tyynenpuoleista ja taivaskin aurinkoinen. Palvelusvuoron jälkeen kävin tunnin kävelyllä Rauhan asemalla ja Korvenkylässä.

Sairaalan puutarhan takana kuului olevan käpylintuja, kolme hömötiaista näkyikin. Rauhan aseman yli lensi pari urpiaista ja Korvenkylänmäellä kuului tilhen ääntä. Mahtaa olla ollut sekin ylilentäjä.

Seuraavan kerran pääsin lintulenkille neljäntenätoista päivänä. Pakkanen oli kiristynyt taas kahteenkymmeneenviiteen asteeseen. Aamulla oli ollut peräti 33 pakkasastetta. Tyyntä sentään oli eikä pilviä näkynyt lainkaan.

Tein parin tunnin kävelyn Rauhasta aseman ja Korvenkylän kautta Jotsenrantaan ja takaisin. Pakkanen ei säikyttänyt tiaisia, sekä tallarit että hömppärit lauloivat innolla. Jo sairaalan alueella näkyivät perinteiset pulut, parikymmentä, ja puutarhan tienoilla liikuskeli käpytikka. Varpusia, variksia, punatulkkuja ja talitiaisia näkyi pitkin matkaa. Rauhan aseman luona oli kaksi närheä ja kolmen tilhen parvi keskellä männikköä pienessä lehtipuun vesassa.

Korvenkylässä oli eniten lintuja, harakat ja keltasirkut siitä tavallisemmasta päästä, retken toinen käpytikka ja taas kuului tilhen ääntä taivaalta täälläkin. Urpiaisia löytyi neljän linnun parvi, hippiäisiä kolme ja nyt myös pikkuvarpusia. Neljän linnun parvi oli kioskin luona, mistä lähtivät yhdessä koulun yli postin suuntaan. Paikalta on yli kilometri Korvenkantaan missä tapasin lajin ensi kertaa tällä sivarikomennuksellani.

Muuten kävelyni olikin aika linnutonta, kolmisen töyhtötiaista tirritteli metsissä, Joutsenrannassa huomasin vain retken kolmannen käpytikan. Päivän kierroksen lajimääräksi sain viisitoista.

***

( talvitilhiä )