( pareittain korppien pitäisi jo tähän aikaan lentää )
Kolme vuosikymmentä sitten helmikuun
viidentenätoista (1989) tein puolentoista tunnin kävelyn
Iso-Huopalahden jätemäen ympäri. Lämpöä oli yksi plusaste,
taivas pilvessä ja ajoittain sateli lunta. Todella hiljaista on
linnustossa ollut koskapa mitään ei ole niistä muistiin jäänyt.
Illalla ja yöllä oli lumisade yltynyt sakeaksi. Seuraavana päivänä
tein töiden lisäksi ylitöitä, lumen ja rännän tulo jatkui
vahvana.
Seitsemäntenätoista päivänä sade
oli lakannut, kaksi astetta pakkasta, tuuli pohjoisluoteesta, taivas
pilvetön ja maassa kymmenkunta senttiä uutta lunta. Laskin
aamupuolella Martinlaakson vakiokakkosen. Alku oli vaatimaton,
Raappavuoren yli lensi kuitenkin neljän korpin porukka luoteeseen.
Talitiaiset lauloivat ja hippiäinen löytyi vielä laskentalajiksi.
Vesitorninmäeltä löytyi lisää talitiaisia, varikset olivat tässä
vaiheessa kiinni kakkossijassa, lajisto muuten tuttuja talven
vakioita. Louhelan ja Viherpuiston kautta käännyin ostarille,
talitiaiset runsaimpina ilman uhkaajaa, vasta nyt varpusia löytyi
reitille. Niiden loppukiri jatkui asemanseudulla ja riitti lopulta
pitämään takana niin pulut, varikset kuin viherpeipot joita oli
tasaisemmin pitkin matkaa.
Reitin lajimääräksi jäi yksitoista
ja yksilömääräksikin sain vain 222, niistä talitiaisia 74.
Iltapäivällä lämpö nousi juuri ja juuri plussan puolelle, tuuli
yltyi ja kääntyi länteen. Taivaalla oli hajanaista kumpupilven
alkua keskikorkeudella, ei mitään säänmuutosta enteilevää.
( myyräjahdissa )
Kahdeksantenatoista päivänä aamulla
olikin sitten seitsemän pakkasastetta, kymmenen aikaankin vielä
neljä. Tuuli oli luoteessa, taivaalta pilvet taas hävinneet. Kävin
vajaan kolmen tunnin kävelyllä Haltialassa ja Tuomarinkylän
pelloilla. Tammiston puolella Vantaanjokea saalisteli kaksi nuorta
piekanaa. Lopuksi ne lensivät varisten saattelemina metsän taa.
Variksia pelloilla oli parikymmentä
eikä sitten juuri muuta. Yli muutti yksinäinen urpiainen.
Arboretumissa oli kymmenisen punatulkkua, navetan vaiheilla
kolmekymmentä varpusta, viisi keltasirkkua ja viitisen harakkaa.
Pitkäkosken lähellä lauloi pari kuusitiaista, muuten
metsänlaidasta huomasin hippiäisen ja pari hömötiaista, tali- ja
sinitiaiset olivat täälläkin runsaimpia.
Palatessa aurinko oli taas nostanut
lämpötilan plussan puolelle, tuuli lännestä ja taivas pysyi
pilvettömänä.
***
( varis häiriköi )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.