( turhaan tuota odotimme )
Loppiaisena oli vuorossa Sirkkulan reitin laskenta Salossa. Se on nykyisin kutistunut runsaan viiden kilometrin kierrokseksi jossa aikaa kuluu kolmisen tuntia. Pakkasta oli aamulla kuusi astetta, puolilta päivin kolme. Tuuli oli kääntynyt etelään, taivas oli edelleen pilvessä mutta näkyvyyttä riitti hyvin. Lunta oli eiliset kymmenen senttiä.
Helisnummen hautausmaan alaparkkipaikalla tavattiin taas Jarin kanssa yhdeksän jälkeen ja kymmentä yli lähdettiin kierrokselle, hämärissä lajeja tuli pikkuhiljaa, tali- ja sinitiaiset, yli lensi naakkoja, variksia ja puissa oli harakoita. Pikkuvarpusetkin ehtivät heti alkuun.
Vähän edempänä löytyivät punatulkut, yli lensi korppi ja hautuumaan takana ensimmäiset viherpeipot. Matkalla Ylhäisiin tuli vastaan närhinelikko, Ylhäisten mäellä suuri joukko puluja. Ne miehittivät kaikki lähipihojen lintulautojen alustat ja talojen katot. Kiipesimme Rintalankadun ruokinnan luo katsomaan olisiko nakkeli paikalla. Ei se siihen aikanamme tullut, fasaanin huomasimme, räkättirastaan myös ja ensimmäiset käpytikat. Urpiainen lensi myös yli. Jatkettava oli nakkelitta. Matkalla leipätehtaan ohi huomasimme parven tiklejä, pensasaidan alla kähmi mustarastaita. Puluja ja naakkoja partioi edelleen runsaasti ympärillä.
Lintuja tuntui olevan selvästi paremmin kuin eilisellä kierroksella. Pikkuvarpusten joukkoon ilmaantui tavallisia varpusia, keltasirkkujakin alkoi löytyä. Kaukvuoren juurella laskimme lähinnä tiaisia, varpusia ja variksia. Mäenrinteessä huomasimme puukiipijän ja kauempaa kuului palokärjen huutelua. Mäen huipulla katselimme lintulaudat metsätiaisten toivossa mutta turhaan eikä se nakkelikaan täällä ollut. Keltasirkut vahvistivat eniten lukujaan samoin kuin närhet joita oli iso porukka mäen laidassa.
Vanhaa rataa kuljimme ja lyhyellä haja-asutusosuudella saimme kokoon hyvin odotetut viisi lajia ja parikymmmentä lintua, puolet niistä talitiaisia. Sirkkulaan palattuamme täydentyi lista jo ennen nähdyillä linnuilla, lähinnä tiaisilla ja pikkuvarpusilla. Autolle jo palattuamme yli lensi vielä esiaikuinen merikotka. Siihen oli hyvä lopettaa, tasan kolmen tunnin kierros.
Nyt näimme 23 lajia ja 561 lintua. Retken runsain oli kesykyyhky 99 linnulla, kakkoseksi nousi vakaasti pikkuvarpunen 87 yksilöllä. Kolmoseksi jäi talitiainen 74 tirpalla. Närhiä oli yksitoista, käpytikkoja seitsemän, tiklejä 37, nämä vaikuttivat runsailta. Viisi lajia jäi yhteen yksilöön.
Reitin laskennan jälkeen lähdimme takaisin, ja huomasimme pari kaveria jotka olivat juuri nähneet Ylhäisten nakkelin vakiopaikallaan. Mie jatkoin Halikonlahdelle. Puhdistamon ojan reunassa istuksi punarinta oksalla, edempänä Joensuun kartanonpuiston edustan pellolla lenteli nuori piekana myyräjahdissa. Fasaaneja näkyi joka puolella. Palatessa pysähdyin toviksi Korvenmäen kohdalla ja tosiaan hiirihaukka siitä itäpuolen metsänlaidasta nytkin nousi ylös ja lensi ohitse Helsingintien pohjoispuolelle. Vielä kotimatkan varressa ruokaili Suomusjärvellä yhdeksän teeren parvi. Hyvän petopäivän täydensi kotikulmilla oman ruokintapaikan vieressä kytännyt kanahaukka.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.