Tänä vuonna kuvasin tukkasotkia vain vähän,
kohteena nämä valkonaamaiset naaraat, joita joskus sekoitetaan lapasotkiin.
Lapasotkasta syntyi vain näitä tuntokuvia, mutta aiemmin miulla ei ollut niitäkään.
Tilhistä otin talvella vain yhden kuvan eikä syksylläkään paljoa enempää, pihlajanmarjojen puutteessa kaikki punaiset kelpasivat kuten tässä marjaomenat.
Pyystä syntyy harvakseltaan kuvia, tämä oli puolet parista joka käveli minua vastaan Vuosaaressa.
Kaulushaikara on toinen harvoin kuvatuksi osuva laji, tämä hiiviskeli keväällä Vantaan Pitkäjärven lintutornin edustalla ruoikon laidassa, kaukana.
Sepelhanhestakaan ei tavallisesti saa kuin keväisiä muuttoparvia kuviin,
tämä yksilö oli jäänyt lepäämään Kouvolan Junkkarinjärven rantaan.
Kanadanhanhesta tuli vastaan muutama värivammainen ja risteymä
mutta kyllä sitten näitä täydellisiäkin, molemmat kuvattu jo talvella Helsingissä.
Valkkareitakin talvehti,
ja tietysti myös pesi Helsingissä.
Huuhkajakaan ei osu kameran eteen kovin tiheästi edes näin cityhuuhkajien aikaan, tämä nukkui keväällä päiväreitään Viikissä, variksista tai miusta hermostumatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.