( varpushaukkoja näki läheltä bunkkerilta )
Lokakuun toinen päivä Haliaksella
vuonna 1988 oli ensimmäisen huonompi kopio. Muuttajat olivat
vähentyneet selvästi, noin kolmestatuhannesta pikkulinnusta
runsaimpia olivat peipot ja vihervarpuset, nekin selvästi
edellispäivästä vähentyneinä. Vaelluslinnut olivat alle
puolittuneet, sini- ja talitiaisia muutti juuri vähän yli sadan
kumpaakin, närhiä alle kymmenesosa edellisen päivän määrästä.
Kyyhkytkin olivat loppuneet, alle kymmenesosa niitäkin muutti
edellispäivän määrästä. Vain varpushaukkoja muutteli hieman
eilistä enemmän, niitäkin vain hieman yli sadan.
Kaikkiaan lajimäärä putosi
edellispäivän yli seitsemästäkymmenestä runsaaseen
kuuteenkymmeneen. Tosin kun sitä vertaa siihen mitä noilla
kotikulmien vakiokierroksilla oli tullut vastaan, yhdessä päivässä
Haliakselta löytyi enemmän lajeja kuin noilta vakioilta koko
viikossa. Edellispäivään verrattuna uudet lajit olivat vähissä,
kaakkuri, jouhisorsa ja pilkkasiivet sentään vaikkeivät
vesilinnutkaan juuri muuttaneet.
Kolmannesta päivästä Haliaksella
olenkin jo pari vuotta sitten tänne blogiin kirjoittanut. Päivä
oli suunnilleen edellisen kaltainen, lajeja nyt 64 eilisen 63 sijaan.
Suurin muutos taisi tapahtua miehityksessä kun leppoisat kalamiehet
Niiranen ja Nieminen vaihtuivat vähemmän leppoisiin Muukkosen
Tomiin ja Timo Lehesvirtaan. Rengastuksia kertyi nyt 170, suunnilleen
saman verran kuin edelllispäivänä mutta vain puolet ensimmäisen
päivän määrästä.
Närhiä oli liikkeellä taas 185 ja
neljätoista niistä sai renkaankin. Peippojen muutto oli kokonaan
hiipumassa, aamulla vain runsaat kaksisataa muutti. Kyyhkyjäkään
ei nähty enää kuin 150. Yölläkään ei muuttoa juuri ollut,
pöllökierroksilta tuli vain yksi helmipöllö ja pikkurastaiden
ääniä kuului taivaalta parikymmentä.
Onneksi neljäs päivä oli lupaus
paremmasta. Pikkulintumuuttoa oli jo kahdeksantoistatuhannen verran,
niistä peippoja yli 7000 ja vihervarpusia yli 1700. Vaelluslinnuista
tiaisia meni yli 3000, lähes 85-prosenttisesti talitiaisia. Närhiä
muutti taas yli kolmesataa, kolmisen pähkinähakkiakin. Kyyhkyt
nousivat myös yli tuhannen.
Rengastajilla talitiaiset aiheuttivat
kiirettä, 478 rengastusta on täyttä työtä aamusta iltaan. Ainoat
jotka viettivät selkeää välipäivää olivat pöllöt, täysin
poissa. Varpushaukkojakaan ei mennyt sataaviittäkymmentä enempää.
Päivän lajimäärä 67 oli taas edellisiä vähän parempi. Päivän
varsinainen urotyö oli soutu Gåsörsuddenille aseman veneen ”Puhku”
kanssa. Se jäi vähälle käytölle kun kalamiehet poistuivat
asemalta. Kahlaajiin tämä ei vaikuttanut millään tavalla, samat
tutut siellä olivat vastassa vaikka mereltä nyt tultiinkin.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.