22.9.2018

Viisi vuosikymmentä sitten LXXXIV


( jonakin päivänä urpiaiset taas tulevat )



Syksyllä 1968 koulu alkoi viedä verojaan, syyskuun kahdeksantenatoista ehdin pienelle retkelle Halikonlahdelle, mutta muistiinpanoja siitä tein vain kolmesta lajista: järripeipon huomasin, nuori pikkulepinkäinen päivysti Joensuun tien varressa ja 300-400 heinäsorsan joukossa oli yksi puolialbiino yksilö, se uloimmalla vedenpuhdistusaltaalla.

Paremmin dokumentoitu on retkeni 21.9.minkä aluksi tein parin tunnin kierroksen Halikonlahdella ja loput neljä tuntia kulutin taas Ilmusmäen kolmiomittaustornissa ja lähistöllä. Lämpöä oli enää kymmenkunta astetta, tuuli kohtalaista kaakosta, taivas aluksi puoliksi pilvessä, lopulta täysin harmaan altostratuksen peitossa.

Pohjoisesta oli tullut pari uutta lajia, Halikonlahdella muutti syksyn ensimmäinen urpiainen ja kakkosaltaassa ui kolmen lapasotkan porukka. Muuten tänäänkin päivälleen viisi vuosikymmentä myöhemmin oli syksyn ensimmäinen lapasotka tällä kertaa Helsingin Vanhankaupunginlahdella.


( näitä riittää vielä pitkään )


Halikonlahdella oli edelleen puolialbiino heinäsorsa, nyt viidensadan tavallisen joukossa. Punasotkia altailla oli kymmenen, jouhisorsia viisi. Sepelkyyhkyt olivat muuttamassa maasta, päivän mittaan niitä näkyi viisisataa, uuttukyyhkyjä kymmenkunta. Lahdella oli tuulihaukka ainoana petolintuna, pikkulinnuista olen muistiin lahdelta kirjannut sinitiaisia Viurilanlahden ruoikossa sekä kivi- ja pensastaskun Vuohensaaren tien varresta. Harmaahaikara lähti Viurilanlahden lietteeltä länteen kai minua karkuun. Kahlaajia oli vielä, suokukkoja parikymmentä ja taivaanvuohia viitisen. Ne eivät yllättäneet mutta myöhäinen vesipääsky kakkosaltaassa kyllä oli odottamaton. Viisi nuorta suosirriä oli Viurilanlahdella, niiden seurassa myöhäinen lapinsirri. Kolmosaltaan laidan liro oli siipirikko, se ei lähtisi täältä minnekään.

Ilmusmäellä ei juuri muuttoa ollut, kaksi nuorta kanahaukkaa puolen tunnin välein lounaaseen ja yksi pikkufalco samaan suuntaan. Pari käpytikkaa oli Ilmusmäen huipun männyissä, kulorastaita myös kaksi. Tiltaltti lauloi ja närhiä rääkyi reunametsässä. Pikkulinnuista mukavimpia olivat kolme kangaskiurua, mahtoivatko olla paikalla pesineitä tai syntyneitä vai muuttajia. Järrit olivat ainakin muuttajia, niitä huomasin kymmenkunta. Viisitoista haarapääskyä olivat myös menossa etelään. Metsäkirvisiä oli vielä kymmenisen, niittykirvisiä puolet vähemmän. Vielä määritin mielestäni pajulinnukin, taisi olla äänimääritys joten mikähän lie ollut. Vihervarpunen oli liikkujista lukuisin, noin sata kirjasin niitä.


***


( metsäkirviset vähenevät, niittykirviset yleistyvät näinä päivinä )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.