Neljä vuosikymmentä sitten CXXIII

( kanahaukka saalistaa )

Syyskuun kahdennenkymmenennenneljännen päivän ensi linnut vuonna 1978 kuuluivat jo telttaan, kun yötä vietin Lövön kalliolla. Lämpö oli asteen pakkasen puolella aamukuuden aikaan, peukaloinen rätisi teltan lähellä jo hämärissä, yöllä oli muuttanut kymmenkunta punarintaa ja viisi laulurastasta. Hippiäiset heräsivät kanssani samaan aikaan.

Kuudelta muutto oli jo hyvässä vauhdissa, varmaan ulkona nukkuneiden varpaita paleli pahemmin kuin minun. Peippoja kulki eilistä enemmän, mukana järrejä. Variksiakin alkoi valua koillisesta heti aamulla. Niittykirvisiä, västäräkkejä ja rautiaisia oli taivaalla, maastossa sitten phyllareita joista yksi vielä myöhäinen pajulintu. Lapinkirvinen ilmoittautui ja vielä muutama metsäkirvinen. Palokärki oli saaressa paikallisena.

Haukoista aloitti varpushaukka puoli seitsemän jälkeen, kyyhkyjä muutti enää joitakin yksittäisiä. Vesilintuja näkyi pari parvea, joista toinen koskeloita. Pikkurastaat jatkoivat muuttoaan vielä aamunkin valkenemisen jälkeen, ja jostakin löytyi paikalliseksi lapinharakka. Juuri ennen seitsemää muutti ohi ensimmäinen naakkaparvi. Seitsemän maissa kyyhkyjäkin alkoi näkyä pikkuparvin vähän aiempaa enemmän, joukossa oli muun muassa 38 uuttukyyhkyn lajipuhdas parvi.

( uuttukyyhkyjä muutolla )

Muutto ei kuitenkaan yltynyt mitenkään massojen menoksi. Pieniä pikkulintuparvia kulki etelään tasaista tahtia, joukossa harvakseltaan päivälle uutta, kuten vaikkapa 80 tukkasotkan porukka ja määritetyt iso- ja tukkakoskelot. Paikallisiksi ilmoittautui jo toinen pajulintu, teeri ja kaksi hirveä. Vähän kahdeksan jälkeen muutti ohi seitsemän varpusen parvi, vähän myöhemmin kaksi pähkinähakkia liikehti hiljalleen saaren laitaa etelään. Pari närheäkin löytyi paikallisen oloisina. Kangaskiuru muutti luoteeseen puoli yhdeksän jälkeen, taas uusi tukkasotkaparvi ja vähän myöhemmin taas pari varpusta.

Yhdeksän jälkeen oli jo aika rauhallista, laitoin teeveden kiehumaan. Hiirihaukka muutti, vähän myöhemmin jo teetä juodessa kanahaukka ja pari varpushaukkaa sekä pikkutikka. Kymmenen jälkeen yli meni pari lapinsirkkua. Kello 10:28 saaren laitaa lentävä kanahaukka sai ilmaan edestään lehtokurpan joiden kisaa katselin kilometrin verran, vauhti oli tasaista mutta kurpan motivaatio kovempi joten vähä vähältä se sai hieman etumatkaa haukkaan. Hävitessään lounaaseen näytti kurppa jo olevan sen verran edellä että säilyisi hengissä. Samaan aikaan muutti yli päivän toinen kangaskiuru.

Puolilta päivin muutto oli jo hiipunut, harvakseltaan löytyi petolintuja, muutama vesilintuparvi jotka taisivat olla sotkia tai telkkiä. Jäi aikaa seurata paikallisia lintuja merellä ja saaressa. Haahkoja ui lähistöllä pari-kolmesataa, pilkkasiipiä ja koskeloita muutamia. Tiaisparvissa oli vain paikallista väkeä. Hirvi oli taas kallion alapuolella, mäellä kivitasku, uusi lapinharakka, taivaalla korppi. Buteoita ja varpushaukkoja muutti harvakseltaan, mukana muutama sinisuohaukka. Jossakin vaiheessa palokärkikin oli saanut seurakseen toisen yksilön. Peippolintuja oli muuttanut päivän mittaan vajaat neljätuhatta, niistä kolmasosa järripeippoja, loput tavallisia. Varismuutto loppui alkuunsa, vain 109 muuttajaa, niittykirvisiä sentään 376. päivän petolintusumma jäi 35 yksilöön. Sää oli koko päivän kolea, tuuli luoteesta, lämpöä maksimissaan viisi astetta. Horisontissa liikkui koilliseen matkaavia sadekuuroja jotka vaikuttivat lumensekaisilta. Illalla tuuli kääntyi lounaaseen mutta lämpö hiipui silti pariin asteeseen.

Puoliyöstä lähtien satoi vettä, jatkuvasti aamuun asti. Tuuli yltyi kovaksi ja puhalsi kaakosta. Herättyäni pakkasin tavarat ja teltan ja lähdin tienvarteen odottamaan Saloon menevää bussia. Kapustarinta oli jäänyt levolle eteläisen kallion huipun tuntumaan. Tiaisparvia pyöri ympäristössä mutta muuttoa ei ollut.

Saloon matkalla ei ollut kyyhkyjä, naakkoja, telkkiä ja paria (kyhmy)joutsenta mainittavampaa. Salossa Mököistenmäessä muutteli pihan ohi seitsemän kuusitiaisen parvi. Halikonlahdella pistäydyin vielä iltapäivällä. Suosirrejä oli yksitoista, suokukkoja kymmenen lietealtailla. Sinirintakin varoitteli.

Pajusirkkuja oli runsaasti altailla, noin kaksisataa. Lapinkirvisiä huomasin vielä seitsemän, lapinsirkkuja kaksi. Pikkusirrikin löytyi vielä. Mutta kiire oli jo bussiin joka veisi Helsinkiin, työviikko oli taas edessä.

***