Lintuja vihoistani XCVII

( pajusirkut alkavat kokoontua muuttoa varten rantaruoikoissa )

Hangon lintuasemalta kotiutumiseni jälkeen 13.9.1988 kävin aamupäivällä parin tunnin kierroksella Espoon Iso-Huopalahden jätemäen ympäristössä. Sää oli kolean syksyinen, aamun viisi astetta lämpeni päivän mittaan neljääntoista. Tuuli puhalsi koillisesta, pilviä oli runsaasti, ne kasvoivat iltapäivällä kuuropilviksi ja vettäkin saatiin.

Parikymmentä kurkea ehti muuttaa etelään, pari varpushaukkaakin parin paikallisen lisäksi. Pikkulintuja näkyi eniten, haarapääskyjä vielä yli viisikymmentä, västäräkkejä lähes viisikymmentä. Rautiaisia ja pajusirkkuja kuului ja näkyi, vihervarpusia vähän Hangon tuloksiin verrattuna. Peippojakaan ei juuri muutellut.

Pohjoisesta tulleita sinirintoja löytyi kolme, järripeippokin muutteli. Etelän linnuista paikalla oli vielä yksi peltosirkku. Pajulintuja oli vielä pari, mustapääkerttu, kolme pensaskerttua ja ruokokerttunen normaaleja tämän ajan viimeisiä. Erikoisin havainto taisi olla kirjosiipikäpylintu joka muutti jätemäen yli länteen.

Neljännentoista päivän kierroksen tein koiran kanssa Petikon kuntolenkillä. Sää oli kuin edellisenä päivänä, tosin sadetta ei sentään niskaan tullut. Martinlaakossa lähtiessä näkyi nelisenkymmentä kottaraista, Ringin pellon laidalla närhi lennossa länteen.

Metsään mennessä vastaan tuli ensin palokärki, hiekkakuopalle ehdittyämme yli muutti varpushaukka lounaaseen. Koko ajan yli muutti västäräkkejä, metsäkirvisiä ja peippoja, vähän myös vihervarpusia, punakylkirastaita ja vielä muutama rautiainen. Pellon laidalle alkoi jo kerääntyä keltasirkkuja parviksi.

***

( marjattomina syksyinä punakylkirastaat alkavat liikehtiä pois näihin aikoihin )