( hippiäiset kuuluvat näinä aikoina metsissä jos vain korvat niitä erottavat )
Vuonna 1988 aika kului työssä ja
lähiretkeilyssä Länsi-Vantaalla kun tilanne sen salli. 29.
elokuuta ehdin iltakävelylle Petikon metsään. Lämpöä oli
kahdeksantoista astetta, kumpupilviä hajallaan taivaalla, tuuli
kaakossa.
Hippiäiset ja pajulinnut olivat
näkyviä metsässä, yllä lensi vihervarpusen pikkuryhmiä. Ringin
pellolla päivysti pikkulepinkäinen ja kivitaskuja. Peltosirkku
löytyi vielä pellolta, yli lensi tavallisia ja keltavästäräkkejä
sekä metsäkirvisiä. Lähempänä Martinlaaksoa yli lensi
pähkinähakki länteen, parikymmentä kalalokkia ja yksi selkälokki
kohti merta.
Seuraavanakin iltana tein vastaavan
lenkin, lämpöä oli jo kaksikymmentä astetta, muuten yhä
edellispäivän kaltaista kaunista syyssäätä. Linnut olivat
edellispäivää vaisumpia, muuttajia ei juuri näkynyt.
Elokuun viimeisenä tihkuili kun taas
kiersin saman Petikon metsän kuntopolun. Ainut uutuus edellisiin
päiviin oli käpytikka, luoteeseen lentänyt lintu Martinlaakson
laidalla.
Syyskuun ensimmäisenä tihkusade
jatkui kun tein taas koiran kanssa Petikon metsäkierroksen.
Käpytikka löytyi nyt Ringin ojan reunalepikosta. Haarapääskyjä
kierteli pellon yllä kolmekymmentä. Keltavästäräkkejä huomasin
enää kaksi, metsäkirvisiä viisitoista. Västäräkkejä,
punarintoja ja hippiäisiä oli kymmenkunta jokaista, vihervarpusia
viisikymmentä. Puukiipijä tuli vastaan Pitkäsuolta laskevan ojan
kuusikossa.
***
( metsäkirviset täyttävät tämän kuunvaihteen taivaat aamuisin )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.