Neljä vuosikymmentä sitten CVII

( kippari itse )

Neljä vuosikymmentä sittn oli taas työntäyteinen viikko takana, tehty vähän ylimääräisiäkin vuoroja jotta sai vastaavasti pidemmän vapaan pätkän. Heinäkuun seitsemäntenä saavuin taas tapani mukaan Saloon, ja Lähteenojan Jarin kanssa syntyi ajatus takseerata Nauvon ja Dragsfjärdin länsiosien Atlas-ruutuja. Ne Jari oli varannut itselleen ja olihan meillä niistä kevätretkien aikaisia havaintoja, nyt voisi nostaa eri lajien pesimävarmuusindeksejä.

Puoli kahdeksan aikaan lähdimme sitten Salosta ensin Förbyhyn ja sieltä Taalintehtaalle missä olimme puoli yhdeksän aikaan illalla. Laiturin yli lensi hiirihaukka ja pian jatkoimme matkaa Toranskärille mihin kiinnityimme yhdentoista aikaan yöpymään. Atlaspinnoja saimme saman tien, kalatiiran ja kalalokin pesistä sekä haahkan ja pilkkasiiven poikasista.

( merilokkipari päivystää kartoittajien yllä )

Kahdeksas päivä heinäkuuta 1978 koitti meille Toranskärillä. Yöllä yhden aikaan oli veneen yli muuttanut punakuiriparvi, aamulla keskityimme pesimälintuihin. Poikueita oli heinäsorsalla, haahkalla, isokoskelolla, korpilla, variksella, töyhtötiaisella, kivitaskulla, peipolla ja västäräkillä. Sepelkyyhkyn munan jäänteet löysimme, varis ilmeisesti syönyt sisällön. Varoittelijoita huomasimme meriharakasta, punajalkaviklosta, tali- ja sinitiaisista, pensas- ja hernekertusta sekä pajulinnusta. Metsäkirvisellä oli ruokaa suussaan, siis poikaset lähellä, harmaasieppo oli paikallisena, laulurastas ja rantasipi soidintelivat. Teerinaaras lähti lentoon saaresta ja rannan tuntumassa ui silkkiuikkupari.

Seuraavaksi suuntasimme Borstöhön. Siinä oli iso saari jota emme mielestämme juurikaan tunteneet. Tietysti tutustuimme saareen myös ihan turisteina, kylään, museoon ja kävimme kyläkallion huipulla katsomassa sikäläistä kaljuunankuvaa noin läheltäkin, kauempaa olimme sen veneestä jo monesti bonganneet.

( kivitasku on saariston peruslintuja )

Lintulajisto oli samaa mitä edelliselläkin saarella. Täällä teerinaaraalla oli poikuekin mukanaan. Kylällä oli haara- ja räystäspääskyjä pesillään, tervapääskykin kierteli yllä. Lokit olivat paikalla selkälokkia myöten, kahlaajista uutena karikukko. Pikkulintuihin lisäyksinä tuli mustarastas, lehtokerttu ja kottarainen. Varpusellakin oli poikue kylällä, keltasirkku lauloi kylänlaidassa.

Jatkoimme edelleen Sommaröhön. Sieltä löytyi lapintiira pesällään, tähän mennessä olimme tyytyneet vain näkemään niitä lennossa ja kalastamassa. Noin tusinan lajin pesintä varmistettiin siinä iltatoimien ohessa ennen kuin kävimme yöpymään.

Seuraavana aamuna jatkoimme Sommarön kartoitusta. Uusina lajeina huomasimme sekä sepel- että uuttukyyhkyn ja vielä mehiläishaukan. Kaikki tulivat saarelle jostakin koillisen puolelta mutta jäivät mielestämme paikallisen oloisina saareen. Isokoskelo-, meriharakka- ja kalatiiraparit olivat uusia saarelle, samoin harmaasieppo ja pikkulepinkäinen, jolla oli ruokaa nokassaan ja vielä hermot kireänä varoitellessaan. Paras löytö oli kirjokerttupari, sekin varoittelevana, koiras myös lauloi.

( lapasorsa viihtyy karussakin saaristossa )

Oli hyvä siirtyä tuon päälle Gloskäriin. Siellä meitä vastaan tuli ensimmäisenä lapasorsa poikasineen. Riskilöitäkin oli pariskunta paikalla. Meripeninkulman päässä pikkuluodolla oli kyhmyjoutsenpari ja sillä neljä poikasta. Tällä saarella oli vuorostaan teerikukko. Pesimälinnusto oli muuten toisilta saarilta tuttua, vesillä haahkojen, pilkkasiipien poikueita ja isokoskelo, saaressa varikset, tali- ja sinitiaiset, mustarastaat, kivitaskut, peipot, västäräkit, herne- ja pensaskertut joista viimeksimainitulla poikue pesästä lähteneenä.

Ilta alkoi lähestyä ja oli aika lähteä takaisin. Matkalla Förbyhyn näimme vielä mehiläishaukan saapuvan matalalla Hällskärille ja jäävän paikalliseksi. Salossa olimme illalla puoli kymmenen aikaan.

***