( varpushaukka kaupungissa )
Palataan kolmen vuosikymmenen taakse.
18.7.1988 tein taas lyhyen retken Martinlaakson lähistöllä. Helle
jatkui, lämpö kolmissakymmenissä kuten nytkin. Tuuli oli idässä
ja ukkosen oireita ilmassa.
Ehdin käydä heinäkuun toisena
päivänä löytämälläni laulurastaan pesällä, ihan oikeaan
aikaan, kolme poikasta rengastin sieltä. Neljäs kuoriutumatta
jäänyt muna oli kadonnut. Pajulintukin varoitteli taas
Raappavuoressa mutta aikaa etsiä sen pesää ei ollut. Korppi lensi
Raappavuoren yli ja kotipihan tuntumassa lensi ohi varpushaukka,
saalista kai etsivä.
Seuraavana päivänä ehdin lyhyelle
lenkille Friimetsän laitaan. Lehtokertun pesässä oli neljä
poikasta, ehkä juuri sen verran pieniä että päätin odottaa vielä
pari päivää ennen rengastusta. Autoon kävin vaihdattamassa uudet
öljyt. Loma oli alkamassa ja tarkoitus oli lähteä käymään vähän
kauempana. Karin luokse Ouluun olin saanut reittiohjeet.
Autoilua olin harrastanut sen verran
että muutama raato tieltä oli vastaan tullut. Nuori naurulokki oli
tämän ajan tyypillinen uhri, samoin nuori varis. Fasaanin
poikanenkin oli kuollut Kaivokselan luona, siili Martinlaaksossa oli
hyvin tyypillinen löydös tielle kuolleena.
Koko kesän jatkunut tiivis pesien
etsintä oli nyt tuottanut juuri ja juuri yli 200 rengastusta, yhtä
vaille kaikki poikasista. Tuhoutuneissa pesissä olisi ollut
moninkertainen määrä, ehkä tuhatkunta lisää, mutta tuo korkea
hävikki tuli pian hyvin selväksi. Se tuntui olevan erityisesti
tämän kaupunkiasutuksen syytä.
***
( juuri lentämään oppineita naurulokkeja kuolee joukoittain teille )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.