Neljä vuosikymmentä sitten XCVIII

( luhtakerttusesta tuli 1978 vuodari numero 192 miulle )

Neljä vuosikymmentä sitten 1978 palattuani Omenajärven rantalintulaskennasta oli vielä kelvosti lomaa jäljellä. Meillähän oli pientä kisaa Sepon kanssa kahdensadan vuodenpinnan katkaisusta ja nyt puolin ja toisin suunnittelimme lopullista irtiottoa. Seppo oli lähdössä kohta Lappiin ja mie sitten vastaavasti mietin lähtöä Jurmoon kesäretkelle. Sitä ennen päätimme tehdä kimpassa yölaulajaretken Salon ympäristössä.

Kahdeksannen päivän iltana lähdimme Sepen (isän) autolla kiertämään Salosta etelään, Merikulmantielle. Satakieliä lauloi kolme jo alkumatkasta, Haminalahdella rytikerttunen, lehtokurppa lensi yli. Perniön Kirjakkalassa kuului ensin pari satakieltä ja sitten peräti kaksi viitasirkkalintua noin parinsadan metrin välein. Nämä olivat kyllä Sepolle tuttuja, olivat Korvenojan Pepen kanssa käyneet täällä jo pari päivää aikaisemmin. Seppo yritteli niistä kuviakin, en tiedä miten onnistuivat kun en ole nähnyt. Mathildedahlissa kuultiin taas satakieli, kanadanhanhi näkyi Teijolla, ensimmäinen kehrääjä surisi myös Mathildedahlin takana.

( kehrääjän surinaa kuului parikin kertaa )

Laukanlahdelta kuulimme vain rytikerttusen, Makarlanjärveltä sitten peräti rastaskerttusen ja luhtakanan sekä tietysti myös rytikerttusen. Käännyimme takaisin länteen. Särkisalossa kuulimme satakielen, Strömmassa satakielen ja rytikerttusen, Gammelbyssä Kemiön puolella pari satakieltä lisää. Sarvipöllöpoikue vaati ruokaa Torsbölessä. Vielä kuulimme neljä satakieltä ja kehrääjän ennen Vestlaxia missä satakieliä alkoi kuulua vähän väliä, kymmenkunta kaikkiaan. Retken ensimmäinen luhtakerttunen lauloi myös tienvarsipuskassa Vestlaxissa. Västanfjärdin kirkolla satakieliä oli lisää, lehtopöllökin huomattiin lennossa. Dragsfjärdin kierros tuotti muutaman satakielen ja aamun ensimmäisen sirittäjän, alkoi taas olla uusi päivä. Paluumatkalla Kokkilaan ja Vartsalan kautta kotiin äänessä oli jo useampikin sirittäjä, punavarpunen ja tietysti vielä satakieliä.

Koko 215 kilometrin kierros tuotti 33 satakielireviiriä ja viisi rytikerttusta noiden jo mainittujen erikoisempien havaintojen lisäksi. Pinnakisan tilanne alkoi lähestyä ratkaisuaan, tuon yöretken jälkeen meillä molemmilla alkoi lukema olla 190 tietämissä, miulla vähän yli, Sepolla vähän alle mutta Lappi olisi tuottoisa, kisa voisi ratketa jo siinä. No, Seppo lähti pian Lappiin ja mie sitten Karhumäen Juhanin kanssa pariksi yöksi Kiskoon, ”huuhkajia rengastamaan” kuten retken työnimi kuului. Ison Kiskon ympäristössä komppasimme nuo päivät . Huuhkajia tuli renkaisiin tasan yksi, se olikin sitten Jussin sadas huuhkajarengastus. Kolmella paikalla kävimme lisäksi katsomassa, kaksi niistä oli kai asuttuja jäljistä päätellen mutta yksi aivan asumaton. Työnimi ei siis aivan vastannut retken tuloksia.

( siinä yksi huuhkaja Jussin käsittelyssä )

Muuten Ison Kiskon ympäristö tarjosi kyllä kaikenlaista seurattavaa. Järvellä oli runsaasti kuikkia, suurin parvi oli seitsemän lintua. Heinäsorsia huomasimme pesinnät jättäneen neljän joutilaan koiraan porukan. Tukkakoskelot sitä vastoin olivat vasta tulleet, soidintelivat pesintää aloitellen. Isokoskelolla oli jo poikue järvellä. Yksi vanha mehiläishaukan ja pari vanhaa kanahaukan pesää tarkistettiin, tyhjinä olivat. Kanahaukka näkyi Haikassuolla, järvellä kolmisen kalasääskeä.

Käkiä kukkui joka puolella, teeretkin pulisivat soidinta vielä aamuisin, lehtokurpat kiertelivät yllä vastaavasti iltaisin. Pari pyytä tuli retkillä vastaan kun tiheiköissä rämmimme. Rantasipit järvellä olivat pesiviä, kuovi muuttava. Metsävikloissa oli kumpiakin. Selkälokkeja pesi järven selällä kymmenkunta, harmaalokkeja vain yksi pari. Kalalokkeja oli kaksi paria, naurulokki vain kiertelevänä. Käpytikkoja kuului tasaisesti ympäri järven rantametsiä, käenpiikoja kaksi järven rannassa ja yksi Haikassuolla.

Sirittäjiä oli kymmenkunta reviiriä järven rantametsissä, peukaloisia yksi koiras, mustapääkerttuja kaksi laulajaa. Pajusirkkupari pesi järven padon luona. Punavarpusia oli vain Toijan ja Kirkonkylän vaiheilla, ei järven rannoilla. Puukiipijät lauloivat toista pesyettään, neljä kuului järven reunametsissä. Käpylintujen poikueparvia näkyi täälläkin ja Kiikalan tapaan nämäkin taisivat olla enimmäkseen isompaa lajia.

***

( tukkakoskelopari )