Neljä vuosikymmentä sitten LXXXIV

Ei tuo vielä riittänyt retkeilyksi kun loma oli kerran alkanut. 14.5.-78 iltapuolen vietin taas Halikonlahdella ensialkuun Viurilanlahden ja kartanoiden puolella ja myöhemmin vedenpuhdistusaltaiden ympäristössä. Sää ei ollut juuri parempi kuin aamullakaan, sadekin alkoi uudestaan.

Sadesää oli kuitenkin hyvä kahlaajamuutolle. Katkiluodon pelloilla kierteli nyt 250 kapustarinnan parvi, suokukkojakin oli edelleen se neljäsataa. Valko- ja mustavikloja sekä liroja muutti koilliseen ja myös 42 punakuirin parvi. Karikukko ilmaantui lietteelle ja iltapäivän mittaan suokukkkojen määrä nousi seitsemäänsataan. Illalla löytyi lahdelle vielä kahdenkymmenen meriharakan porukka kiertelemään äänekkäänä.

Muutkin linnut tuntuivat reagoineen sateeseen. Joensuun pelloilta löytyi lapinsirkkuja, ensin yksi, sitten neljä lisää. Haapanoita tuli lahdelle kolmentoista parvi ja Viurilanlahdella lepäili viiden jouhisorsan porukka. Pikkulokki oli paikallisena ja toinen muutti pysähtymättä koilliseen. Altaiden välisellä penkalla ruokaili liejukana joka ryntäsi häirittynä ruoikkoon, ehkä se taas pesi täällä.

Viidentenätoista päivänä vesisade jatkui, kukahan oli paljastanut ylemmille tahoille että olin jäänyt lomalle... Ketolan Eeron tapasin keskustassa, hän oli kuullut kevään ensi pensaskertun ja jo 5.5. yöllä muuttavia mustalintuja. Mie jatkoin taas Halikonlahdelle.

Lapinsirkkuja oli edelleen paikalla kaksi. Haapanoita muutti tällä kertaa 19 yksilön parvi, taas muutti yksi vanha pikkulokki koilliseen ja Viurilanlahden keskelle oli ilmaantunut laulujoutsen. Punakuireja muutti taas Halikonlahden pintaa pitkin koilliseen, vähän korkeammalla parvi pikkukuoveja ja valkovikloja. Kolme kalatiiraa ja viisi selkälokkiakin olivat muutolla sateessa. Halikonjokirannassa raksutti sinirinta.

Pelloilla suokukkojen määrä oli nyt kuusisataa. Kapustarintojen pääosa oli jatkanut matkaa, niitä oli suurimmassa porukassa 80, muuten yksittäisiä. Kuovit, taivaanvuohet ja pikkutyllit vaikuttivat paikallisilta.

Ei tämä vielä lomaksi riittänyt. Lastasinkin nyt retkivarusteet taas selkään ja lähdin fillarikyydillä kohti Särkisaloa ja Falkbergin rantakalliota, ajatuksena seurata hieman tätä salonseutulaista arktikamuuttoa jos sellaista yleensä olikaan. Sorsia ja kahlaajia tuntui olevan edelleen liikkeellä. Pyölinlahdella muutti yli 12 suokukon parvi, Falkbergille päästyäni pikkukuoveja ja punakuireja sekaparvena, tukkasotkia kolme parvea, illalla vielä parvi mustavikloja ”komiasti” päältä. Edustan merellä ui haahkoja ja allien laulu soi samasta suunnasta. Puoli kahdeksan aikaan illalla aloitti kaulushaikara tuuttaukset joko Pyölin- tai Laukanlahdelta. Palokärki puuhasteli mäen ympärillä koko illan.

Ainoa joka ei hellittänyt oli taas sade, se alkoi hieman taukoiltuaan iltakahdeksan maissa ja jatkui yöhön.

***