Pitkästä aikaa on taas kevättalvi jolloin aurinko paistaa ja jäät kestävät kävelyn.
Kallvikinniemen ympäristössä vietin eilen aikaa. Näytti siellä välillä jää sulaneen ja sitten taas jäätyneen,
merenpinnan laskutkin oli dokumentoitu kivien kylkiin.
Joissakin kohdin jään pintaan oli kirjautunut tuntemattoman planeetan maastokarttoja,
jään päällä oleva lumi oli sulanut ja jäätynyt uudestaan loiviksi aaltokuvioiksi
joiden keskelle kivet muodostivat omia jäähuippujaan.
Jälkiäkin oli jäätynyt pintaan ja joskus sen allekin,
ja tekijä odotti kivellä lunta päästäkseen tekemään uusia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.