4.2.2018

Lintuja vihoistani XXXIV



( talvitelkkiä Utöstä )


Helmikuun neljäntenä vuonna 2013 tuuli oli kääntynyt etelään ja yltynyt. Lämpötila oli noussut juuri ja juuri yli nollan, ilmanpaine taas laskussa, taivas oli lähes pilvessä.

Pahin bongariruuhka oli jo saaren jättänyt, viimeiset päivällä, alkoi olla jo rauhallisempaa retkeillä. Kettusirkkukin uskaltautui näkymään vähän edellispäiviä paremmin. Merellä oli vähemmän nähtävää, linnut hävisivät aallokkoon. Yksi merisirri sentään löytyi. Telkät olivat kerääntyneet saaren suojaan lähinnä satamalahdelle, samoin niiden mukana uivelot ja tukkakoskelot. Saaren paikallisissa ei ollut muutoksia, pikkuvarpunen näkyi ensi kerran moneen päivään, viimeksi se oli huomattu 30. tammikuuta.

Saaressa oli samaan aikaan muutaman viikon tutkimusmatkalla joku yhteiskuntatieteiden opiskelija joka haastatteli meitä videolle illalla neljän tunnin ajan. Siinä käytiin läpi lintuyhteisön ja saarelaisten välisiä suhteita meidän näkökulmastamme, vastaavia haastatteluja hän oli tehnyt monien saarelaisten kanssa jo sitä ennen. Sanoi tekevänsä niistä jonkun dokumentin mutta vieläkään en ole tuosta mitään kuullut, lieneekö koskaan valmistunut, epäilen.




Viidentenä päivänä sää jatkui entisellään, tuuli oli ollut illalla ja yöllä kovaa, matalapaine oli syventynyt, taivas pilvessä ja sadettakin tuli heikosti, vettä.

Aamupäivän kierrokseen oli aikaa, laiva lähtisi yhden aikaan. Kettusirkku näkyi nyt paremmin kuin vielä koskaan tämän tai edellisenkään retken aikaan. Se esittäytyi meille kunnolla pitkään jo aamuyhdeksältä ja vielä lopuksi yhdentoista maissa kun olimme jo menossa pakkaamaan ja siivoamaan kämppää lähtökuntoon.

Vesilinnut viihtyivät edelleen satamalahden suojassa ja ehdimme vielä saada ruokistakin retkipinnan. Luotokirvisistä löytyi vain toinen, siitä syytän ajanpuutetta.

Yhteysaluksen kannelta huomasimme sitten muuttohaukan kun ajoimme sen vakituisen tähystyspaikan ohi, siinä lähellä oli myös riskilä ja halli. Merikotkia lenteli kolme saarten yllä.

Jurmossa oli lisää tuttuja vesilintuja, pohjoispuolelta tuli päivänpinnaksi pilkkasiipi. Fagerholman vaiheilla tuli vastaan jäätä, ja kun saavuimme Pärnäisiin, siellä satoi lunta. Kotimatka olikin sitten lumisateinen ja Vantaalla oli vastassa viisitoista sentiä uutta lunta kun puoli kahdeksan maissa sinne pääsin.


***

( Sepe suorittaa maksutonta kameravalvontaa satamalahdella )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.