26.11.2017

Neljä vuosikymmentä sitten LII






Lauantai 26.XI. 1977 oli taas vaihteeksi ihan kohtalaisen leppoisa retkipäivä. Nyt riitti väkeäkin eri puolille saarta joten lintuja löytyi paremmin kuin vähään aikaan. Aamulla keltasirkku tuli lännestä kylälle kun olimme lähdössä maastoon, Anderssonin navetan luona varoitteli peukaloinen. Räkätit, kottaraiset, viherpeipot ja talitintit olivat tutusti kylän kulmilla.


Järven vaiheilla oli edelleen tuttu kiuru ja kolmen pulmusen porukka, nyt lisänään myös niittykirvinen ja hemppo. Länsiriutalta löytyi jälleen seitsemän merisirriä, ne lähtivät kuitenkin nopeasti Heinäsaaren puolelle, ehkä niille oli vuodettu tietoa saarelle tuodusta kranaattiverkosta.


Vesilintupuoli oli suunnilleen ennallaan, haahkoja kuutisenkymmentä, merimetsoja viisikymmentä, heinäsorsia vain yhdeksän, riskilöitä nyt kaksi talvipukuista. Lokkien joukossa oli nyt yksi naurulokki. Pitkästä aikaa yksi gaviakin näkyi, lennossa pohjoiseen Grundvikin ohi.


Päivä oli lopulta riittävän kaunis petolinnuillekin. Vanha merikotka kierteli itäpäässä aamupäivällä, iltapäivällä taas männikön yllä seikkaili kanahaukka. Kaikkiaan päivän lajimääräksi saatiin 29. Miekin voin taas harrastaa maisemien kuvaamista.





Sunnuntaina 27.XI oli taas tuulinen ja muutenkin pimeä päivä. Aikamme kului asemaa siivoten noin aamukymmeneen asti, satamaan menimme tuon jälkeen odottamaan yhteysalusta joka tuulesta huolimatta uskalsi tulla kello 11:15. Kylällä näkyi edelleen räkättejä, talitiaisia ja yksi viherpeippo. Satamasta huomasimme suojaa etsiviä haahkoja ja ohilentäviä harmaalokkeja ja ajoittain yli lensi muutamia urpiaisia. Laivamatkalla en enää seurannut lintuja.


Illalla jatkoin sitten Turusta Saloon ja 28.XI aamuna lähdin junalla Salosta takaisin Helsinkiin. Aamusella klo 7:50-8:15 Salon keskustan yllä kuului muuttavan urpiaisparvia pimeyden turvin kaikkiaan kahdeksan, matkalla Mököistenmäestä rautatieasemalle puoli kymmenen ja kymmenen välillä huomasin vielä kolme parvea, niissä yhteensä noin 70 urpiaista. Mököistenmäessä oli lisäksi kolme räkättirastasta ja tilhen äänikin kuului matkalla asemalle. Junamatkalla huomasin vielä varpushaukan Perniön Ervelässä.


***




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.