Lintuja vihoistani XVI

( tuon syksyn viimeiset tervapääskyt lensivät aavemaisen verkkaisesti matalalla, kai niitä olisi saanut kiinni haavillakin )

Marraskuun 1986 alku oli ollut lämmin ja sateinen. Ensimmäisen päivän talvilaskentaa olen kommentoinut täällä vuosi sitten. Toisena päivänä laskin Vantaan metsäreitin, se oli saanut reittinumeron 89 ja oli yhdeksän kilometrin mittainen, puolta kilometriä vaille kokonaan metsässä.

Reitti antoi sillä kerralla mainion tuloksen, 34 lajia ja 422 yksilöä. Keltasirkku ja talitiainen olivat yleisimmät linnut 67 ja 64 yksilöllä. Pyitä löytyi peräti seitsemän. Teerikin löytyi, tosin oli sen vuoden ensimmäiseni Vantaalla. Tikkoja oli mukavasti, viidentoista käpytikan, palokärjen ja harmaapäätikan lisäksi huomasin pohjantikan, koiras tuli koillisesta, pysähtyi toviksi hakkuuaukolle minne aikanaan muodostuisi Pyymosan täyttömäki, ja jatkoi sitten lounaaseen.

Sen syksyn kohulaji tervapääsky pääsi tämänkin laskennan tuloksiin kahdella yksilöllä, jotka kiertelivät toivottoman tuntuisessa hyönteisjahdissa peltolaikun yllä. Muitakin epätavallisia viivyttelijöitä listalle tuli kuten niittykirvinen, laulurastas ja lehtokurppa. Tavallisista metsälajeista esimerkiksi närhi oli erittäin runsas 22 yksilöllä.

Tuohon aikaan mie laskin vielä paria omaakin vakioreittiä. Senaikainen vakioykköseni kiersi Martinlaakson itäpuolta ja Vantaanjokivartta. Sen kiersin 3.11. puolilta päivin, yön olin ollut työssä. Talvikauden ensimmäinen laskenta reitillä tuotti 17 lajia ja 410 yksilöä. Tulos vastasi aika hyvin näkemystä jonka olin saanut siitä viime talvikauden aikana. Varis oli ykkösenä 93 ja varpunen kakkosena 58 yksilöllä. Yksi tervapääsky löytyi sillekin, ihan lähtiessä Laajavuoresta.

Neljäntenä päivänä oli vuorossa vakiokakkonen, joka kulki taas Martinlaakson länsipuolta. Laskentaa edeltäneenä yönä oli ollut pakkasta kuusi astetta eikä lämpö päivälläkään noussut kahta astetta kummemmaksi. Tuuli oli luoteesta ja taivas pilvessä, eipä ihme ettei tervapääskyjä enää löytynyt. Vaisusta yleisvaikutelmasta huolimatta lajimäärä nousi yhdeksääntoista ja yksilömääräksikin tuli 438. Tilhi vei voiton 87 ja talitintti hopean 73 linnulla. Laulurastas löytyi tällekin reitille, samoin pikkutikka.

Viidennen päivän sää oli samanlainen kuin edellisen, iltakävelyn merkittävimpinä olen laittanut muistiin urpiaiset, tilhet ja rastaat retkeltäni Askiston Pikkujärvelle ja takaisin. Kuudentena päivänä tuli taas matala, lämmintä ja sateista kun tuuli kääntyi kaakkoon, retki jäi tekemättä. Seitsemäntenä päivänä lämpö pysyi asteen verran plussalla, tuuli oli kääntynyt taas luoteeseen ja taivaalta tuli räntää. Puolilta päivin sade lakkasi ja pohjoisesta päin kirkastui. Laajavuoressa lähtiessäni iltapäiväkävelylle näkyi yksi saalistava tervapääsky. Se jäi viimeisekseni sinä syksynä ja nukkuu kai horrostaan vieläkin jossakin kolossa. Punatulkkuja, tiaisia, närhiä tai tilhiä sää ei haitannut, niiden ruoka ei kadonnut vielä noissa oloissa. Iltaneljältä alkoi taas pilvistyä ja palatessani kotiin puoli viideltä oli jo aika pimeää. Kymmenennen päivän tienoilla oli taas lämmintä, kymmenisen astetta, mutta viimeisenkin tervapääskyn voimat olivat jo siihen aikaan ehtyneet kotikulmillani.

***