( tuon syksyn viimeiset tervapääskyt lensivät aavemaisen verkkaisesti matalalla, kai niitä olisi saanut kiinni haavillakin )
Marraskuun 1986 alku oli ollut lämmin
ja sateinen. Ensimmäisen päivän talvilaskentaa olen kommentoinut
täällä vuosi sitten. Toisena päivänä laskin Vantaan
metsäreitin, se oli saanut reittinumeron 89 ja oli yhdeksän
kilometrin mittainen, puolta kilometriä vaille kokonaan metsässä.
Reitti antoi sillä kerralla mainion
tuloksen, 34 lajia ja 422 yksilöä. Keltasirkku ja talitiainen
olivat yleisimmät linnut 67 ja 64 yksilöllä. Pyitä löytyi peräti
seitsemän. Teerikin löytyi, tosin oli sen vuoden ensimmäiseni
Vantaalla. Tikkoja oli mukavasti, viidentoista käpytikan, palokärjen
ja harmaapäätikan lisäksi huomasin pohjantikan, koiras tuli
koillisesta, pysähtyi toviksi hakkuuaukolle minne aikanaan
muodostuisi Pyymosan täyttömäki, ja jatkoi sitten lounaaseen.
Sen syksyn kohulaji tervapääsky pääsi
tämänkin laskennan tuloksiin kahdella yksilöllä, jotka
kiertelivät toivottoman tuntuisessa hyönteisjahdissa peltolaikun
yllä. Muitakin epätavallisia viivyttelijöitä listalle tuli kuten
niittykirvinen, laulurastas ja lehtokurppa. Tavallisista
metsälajeista esimerkiksi närhi oli erittäin runsas 22 yksilöllä.
Tuohon aikaan mie laskin vielä paria
omaakin vakioreittiä. Senaikainen vakioykköseni kiersi
Martinlaakson itäpuolta ja Vantaanjokivartta. Sen kiersin 3.11.
puolilta päivin, yön olin ollut työssä. Talvikauden ensimmäinen
laskenta reitillä tuotti 17 lajia ja 410 yksilöä. Tulos vastasi
aika hyvin näkemystä jonka olin saanut siitä viime talvikauden
aikana. Varis oli ykkösenä 93 ja varpunen kakkosena 58 yksilöllä.
Yksi tervapääsky löytyi sillekin, ihan lähtiessä Laajavuoresta.
Neljäntenä päivänä oli vuorossa
vakiokakkonen, joka kulki taas Martinlaakson länsipuolta. Laskentaa
edeltäneenä yönä oli ollut pakkasta kuusi astetta eikä lämpö
päivälläkään noussut kahta astetta kummemmaksi. Tuuli oli
luoteesta ja taivas pilvessä, eipä ihme ettei tervapääskyjä enää
löytynyt. Vaisusta yleisvaikutelmasta huolimatta lajimäärä nousi
yhdeksääntoista ja yksilömääräksikin tuli 438. Tilhi vei voiton
87 ja talitintti hopean 73 linnulla. Laulurastas löytyi tällekin
reitille, samoin pikkutikka.
Viidennen päivän sää oli
samanlainen kuin edellisen, iltakävelyn merkittävimpinä olen
laittanut muistiin urpiaiset, tilhet ja rastaat retkeltäni Askiston
Pikkujärvelle ja takaisin. Kuudentena päivänä tuli taas matala,
lämmintä ja sateista kun tuuli kääntyi kaakkoon, retki jäi
tekemättä. Seitsemäntenä päivänä lämpö pysyi asteen verran
plussalla, tuuli oli kääntynyt taas luoteeseen ja taivaalta tuli
räntää. Puolilta päivin sade lakkasi ja pohjoisesta päin
kirkastui. Laajavuoressa lähtiessäni iltapäiväkävelylle näkyi
yksi saalistava tervapääsky. Se jäi viimeisekseni sinä syksynä
ja nukkuu kai horrostaan vieläkin jossakin kolossa. Punatulkkuja,
tiaisia, närhiä tai tilhiä sää ei haitannut, niiden ruoka ei
kadonnut vielä noissa oloissa. Iltaneljältä alkoi taas pilvistyä
ja palatessani kotiin puoli viideltä oli jo aika pimeää. Kymmenennen päivän tienoilla oli taas lämmintä, kymmenisen astetta, mutta viimeisenkin tervapääskyn voimat olivat jo siihen aikaan ehtyneet kotikulmillani.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.