Lintuja vihoistani XIX

Yhdeksäs päivä marraskuuta Jurmossa, vuonna 1973, oli vaihteeksi lämpimämpi kuin edellinen, kuusi astetta, tuuli oli kallistunut lounaaseen, pilvet olivat katoamassa aamulla ja iltapuoli oli kokonaan pilvetön. Tähän asti tämä oli paras päivä retkeilyyn.

Puoli yhdeksän maissa lähdettiin taas maastoon. Tällä kertaa mie lähdin ensin länteen, toiset olivat lähdössä laivalla kotiin päivemmällä ja kiersivät nyt itäpuolta ja metsiä tarkemmin. Lännessä ei ollut paljon maalintuja katsottavaksi, vain kiuruja nummella, merellä näkyi haahkoja, heinäsorsia ja alleja. Länteen tultuani vastaan tuli kyhmyjoutsenpoikue, nuori merimetso ja karikukko jälleen parin päivän tauon jälkeen. Merisirrejä oli kahdeksan lounaisriutalla, tundrakurmitsakin löytyi.

Kala- ja harmaalokkeja oli enemmän kuin kertaakaan tämän retken aikana, muuttoa länteen tasaiseen tahtiin. Riutan kärjestä näkyi joku pikkulintuparvi lähisaarilla, kirvinen, joka jäi kuitenkin lajilleen määrittämättä, ja viisi pulmusta. Tikli oli pysähtynyt lounaisriutalle keräämään rohkeutta, varikset taas pyörivät rannoilla ihan päivän töissä.

Tulin kämpälle käymään puolilta päivin ja lähdin sitten lepikkoon ja itäkierrokselle. Houkutteena taisi olla Vuorisen Juhan löytämä pohjansirkku, ja löytyihän sieltä mustapääkerttukin. Itäpäässä oli muutenkin enemmän pikkulintuja, oli talitiaisia, viherpeippoja, vihervarpusia, rastaita, joukossa yksi punakylkikin.

Teeriä idässä myös oli ja itäsannoille päästyä löytyi myös tukkakoskeloita ja pari riskilää. Päivän lajimääräksi saatiin 36, kalalokit kiilasivat kärkeen 261 yksilöllä, lisäksi 138 harmaalokkia ja 204 määrittämätöntä lokkia varmistivat päivän teeman. Muista linnuista vain haahkasumma kiipesi hitusen yli sadan. Lisää tällaisia päiviä toivoin nyt kun jäin yksin niistä nauttimaan.

***

( lounaisriutan merisirrit lounaistuulessa )