( tiltalttien aikaa )
Vuonna 1977 syyskuun
kahdeskymmenesviides päivä lähdin taas linja-auton pikavuorolla
Lahnajärvelle, tällä kertaa itsekseni. Kissa näkyi jääneen
auton alle Espoon Bembölen kohdalla. Lahnajärvellä jäin autosta
ja lähdin kävelemään Omenajärven suuntaan.
Järven etelä- ja itälaitaa komppasin
parin tunnin ajan. Tikat ottivat ensiksi miut vastaan, pari
käpytikkaa, palokärki ja harmaapäätikka olivat kovasti äänessä.
Peippoja ja järrejä muutti yli tasaisesti, myös käpylintuja,
vihervarpusia, viitisen rautiaista sekä metsä- ja lapinkirvinen
muutti yli. Ylimuuttaja oli myös lapinharakka. Tienvarressa
varoitteli peukaloinen, kutsuili joku fyllari, pari puukiipijää
kulki puita pitkin, punarintoja varoitteli pitkin matkaa. Tielle oli
kuollut rusakko auton yliajamana.
Järvellä oli muutamia satoja
vesilintuja ja viitisen veneellistä metsästäjiä. Telkkä,
haapana ja tukkasotka olivat runsaimmat muistiin kirjaamani
vessut, nokikanoja lukuun ottamatta, niitä oli noin sata. Kuusi
isokoskeloa muutti yli kaakkoon.
Kävelin takaisin kohti Kitulaa.
Vihervarpusia muutti edelleen yli pikkuparvin, pellolla huuteli
lapinkirvinen ja metsätaipaleella oli taas puukiipijä.
Aneriojärvelläkin näkyi ainakin kolme venekuntaa metsästämässä.
Yksi vene jahtasi järvelle laskeutunutta viiden allin parvea, joista
jätkät ampuivat ainakin kaksi veteen, eivät edes osuneet
tappavasti. Haapanat ja telkät olivat varovaisempia, samoin
silkkiuikut. Rantaniityltä nousi esiin yksi taivaanvuohi.
Kävelin valtatien eteläpuolta metsän
kautta Lahnajärvelle. Palokärki mekasti sielläkin, vihervarpusia
muutti edelleen pikkuparvin, käpylinnut ruokailivat havupuissa.
Rautiaisia tihitteli reitin varressa seitsemän ja sekä tiltaltti
että pajulintu näyttäytyivät vielä Suomusjärven kirkon
tuntumassa.
Lahnajärvenkin ympäri ehdin vielä
kiertämään. Järvellä näkyi viisi silkkiuikkua, viitisentoista
heinäsorsaa ja muutama telkkä eikä yhtään metsästäjää.
Lapinharakka päivysti Suonin pellolla. Rautiaisia oli täälläkin
ja pari tiltalttia tienvarsipensaissa. Nuori harmaalokki oli kuollut
hyvän aikaa sitten soratielle, samoin yksi rupikonna. Ennen
iltaneljää lähti taas pikavuoro kohti Helsinkiä, kotiin tullessa
olin ollut retkellä yksitoista tuntia.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.