Vuonna 1967 30.7. palattiin taas
helteiseen aikaan, tuuli oli leutoa ja pilvisyys vähäistä.
Keskipäivän kierros Salon Halikonlahdella oli hiljainen. Merilokki
oli vastassa jo Vuohensaarentien kaatopaikalla, lahdella oli sitten
kaksi selkälokkia. Tuulihaukka yritti karistaa kannoiltaan
ärsyttävää varista joen yllä ja vähän edempänä lensi taas
vastaan ruskosuohaukka, tällä kertaa naaras, sillä kiusanaan
lokkeja.
Rytikerttunen lauloi altailla ja
ruokokerttunen katkonaisemmin jokisuulla. Taveja oli kerääntynyt
altaiden liettelle kun taas kahlaajien määrä oli vähentynyt. Yksi
lapinsirri, pari musta- ja valkovikloa sekä taivaanvuohta olen
altailta muistiin kirjannut. Viitisen kuovia kierteli alueella.
Kaikkiaan olen laskenut nähneeni retkellä 53 lajia.
Heinäkuun viimeinen päivä oli myös
helteinen, retken lahdelle tein juuri kuumimpaan aikaan iltapäivän
alussa. Ruskosuohaukkanaaras oli taas saalista etsimässä, nyt
altaiden yllä. Tavit kyntivät lietettä, kolmisenkymmentä
tukkasotkaa väisteli kiertelevää haukkaa altaalta toiselle.
Altaiden lietteillä oli eilistä enemmän taivaanvuohia, nyt tusina,
suosirrejä, parikymmentä, ja lapinsirrejä, kuusi. Tylli oli tullut
pikkukahlaajien joukkoon ja myös viklojen määrä oli kasvanut
edellispäivästä, mustavikloja ainakin viisi, valkovikloja
viitisentoista. Lajimäärä oli pudonnut viiteenkymmeneen.
Vuoden 1967 elokuu alkoi helteisenä.
Tein taas iltapäiväkierroksen Halikonlahdelle. Rytikerttunen jatkoi
altailla lauluaan, vesilinnuista olen muistiin merkinnyt tutut tavit,
saman verran lapasorsia, kaksi silkkiuikkua ja kolme nokikanaa
altailta. Pajusirkku kutsuili ruoikossa ja tienvarressa oli
hemppopari.
Kahlaajia laskin edelleen altaiden
lietteiltä. Taivaanvuohia oli nyt paikalla kuusi, suosirrejä
toistakymmentä, lapinsirrejä yksi. Mustavikloja näin vain yhden
mutta ääntä kuulin useammankin yksilön edestä. Valkoviklojen
havainnot jäivät vain ääniin joita kuului joen takaa
Viurilanlahden puolelta. Liro oli runsain kahlaaja, niitä pyöri jo
altailla noin sataviisikymmentä neljänä parvena. Kuoveista oli
jäljellä vain yksi, ja altaiden lietteillä oli nyt pikkutylli.
Naurulokkeja oli vielä jonkin verran. Altaiden penkalta löysin
yhden lievästi vahingoittuneen nuoren. Otin sen kiinni ja huomasin
sen rengastetuksi. Renkaan luettuani päästin linnun takaisin
altaaseen uimaan. Päivän lajimäärä jäi viiteenkymmeneen.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.