Alkukesällä taivaanvuohet viihtyvät korkeassa kasvustossa ja ovat vaikeita kohteita kuvata
toisinaan niitä näkee jonkin tulvalammikon laidalla ruokailemassa, tavallisimmin ne kätkeytyvät korkeaan heinikkoon tai saraikkoon.
Kesän edistyessä niiden tavat muuttuvat, niitä alkaa nähdä kahlaajalietteiden laitamilla ensin yksittäin
ja pian joukottain kun poikaset kasvavat ja linnut alkavat parveutua muuton lähestyessä.
Lennossa niitä näkee vähän väliä, yksinään ja parvissa, laji tuntuu olevan aika herkkä pakenemaan kaikenlaisia häiriöitä.
Kaverin näkeminen houkuttelee laskeutumaan.
Hoitoniittyjen niiton jälkeen kurpat on helpompi huomata myös kuivalta maalta
joskin niityn lammikot tuntuvat olevan edelleen suosittuja.
Muidenkin kahlaajien seura kelpaa takuuksi avoimen lietteen turvallisuudesta.
( sulkasatoinen, vanha yksilö siis )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.