25.7.2017

Viisi vuosikymmentä sitten XX




( liro poseeraa )


Vuonna 1967 21.7. käväisin vaihteeksi Ilmusmäellä iltapäiväkierroksella. Pilvetöntä, länsituulta ja lämmintä oli edelleen. Pari tiltalttia oli laulutuulella iltapuolellakin, samoin yksi yksilö viiden käpylinnun parvesta. Se näkyi niin hyvin että pystyin määrittämään sen isommaksi lajiksi. Pyy vihelteli pohjoislaidan kuusikossa, huipun tuntumassa oli tavallisten metsälintujen kuten töyhtötiaisten lisänä avokalliolla myös kaksi hemppoa ja kaksi pensastaskua.


Seuraavana päivänä kävin vuorostaan katsomassa Halikonlahden lintuja. Rytikerttunen lauloi uloimman altaan ruoikossa, altaalla lenteli myös törmäpääskyjä. Punasotkia ui kakkosaltaassa parinkymmenen linnun parvi. Pilvinen päivä oli saanut kahlaajat liikkeelle. Suokukkoja ja liroja oli enemmän kuin aikoihin, musta- ja valkovikloja tähän mennessä eniten koko syksynä. Rantasipeillä oli varmasti huippumuutto menossa, niitä oli yhteensä kaksikymmentä. Kolmosaltaan lietteellä oli miulle kokonaan uusi tuttavuus, isosirri, epäilin jopa kahta yksilöä mutta taisi sentään olla vain tämä yksi rauhaton välillä eri puolilla allasta.


Kävin taas iltapuolella myös Sirkkulassa, kuten seuraavanakin päivänä. Rastaita ja punarintoja löytyi metsistä, samoin närhi. Muutenkin metsälinnusto oli aivan tavallisinta laatua. Sunnuntain 23.7. aamupuoli kului omaksutun tavan mukaan Halikonlahdella. Lämpö oli pudonnut jo alle kahdenkymmenen, taivas pilvessä ja tihkuakin tuli. Kultarinta ja viherpeippo lauloivat kuitenkin jo Salon keskustassa Mariansillan puistossa ja rytikerttunen edelleen altailla. Palokärki kuikutti Viitanmäellä, nuolihaukkakin näyttäytyi, ei tosin niin hyvin kuin viisi vuosikymmentä myöhemmin. Altaiden sorsien joukosta kirjasin muistiin yhden tavipoikueen ja kaksi haapanapoikuetta. Fasaaneillakin oli poikue altaiden penkalla, kalatiirojen poikaset olivat muualta tulleita.


Kahlaajia oli Halikonlahdella edelleen mukavasti vaikka lähes joka lajin määrä oli pudonnut lauantaisesta. Rantasipejä oli vielä toistakymmentä, taivaanvuohia yksitoista. Altaiden yli lensi räyskä, aikuinen. Se oli elämäni ensimmäinen havainto siitä lajista.


***


( tavipoikue siinäkin )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.