Neljä vuosikymmentä sitten XXX

( leppälintu laulaa aamuyöllä )




Iltakymmeneltä päätin lähteä kuuntelemaan minkälaista yöelämää nämä Kiikalannummen linnut viettävät. Jo Varesjokinotkon yllä lukuni kohenivat kun lehtokurppia soidinteli ylläni kaksi ja lisäksi näin vielä kaksi keskenään kisailevaa Pusanojan notkon yllä. Rastaat olivat vaisuja, ainoana äänessä laulurastas, se tosin uusi yksilö. Kiikalan Saarenkylään päästyäni kuulin sarvipöllöpoikueen kerjäämässä, Kurajärvellä lauloi satakieli ja Kurajärven kirkonkylän puoleisessa päässä oli viitakerttunen. Sitä kuunnellessani ohi lensi sarvi- tai suopöllö. Teeret aloittivat soidintaan Kurajärvellä, lehtokurppa kiersi omaa rataansa Kiikalan kirkolla.



Päiväkin vaihtui yhdenteentoista. Kiikalan Mikolassa ja Härjänvatsassa soidinteli uusia lehtokurppia. Harmikseni pyöräni takarengas tyhjeni jälleen ja retken loppuosuus olikin sitten mutkittelevaa kävelyä takaisin leirille. Teeret soidintelivat notkonkin lähellä aamuyhden aikaan, kaksi leppälintukoirasta aloitti laulunsa, kehrääjäkin hyräili Tiilitehtaan puolella notkoa, toisena uutena lajina huomasin siellä telkän. Rastaat aloittelivat lauluaan, joukossa kulorastas, samoin käet, taas kolme kukkujaa. Leppälintuja kuului viisi lisää.



Kävin myös Hyyppärällä täydentämässä aamulaulajien lukuja, leppälintukoiraita lauloi yhdeksän, harmaasieppoja sirisi viisi, samoin äänessä oli viisi punarintaa ja viisi laulurastasta, osa noista uusia yksilöitä lukuihini. Kirjasin lintujen laulun aloitusaikoja ja kahdeksantoista lajia ehti aloittaa oman konserttinsa ennen kukonlaulua, joka kuului kello kolmen aikaan jostakin kirkonkylän suunnan talosta.

( laulurastas aloittaa ensimmäisten joukossa ja lopettaa yhtenä viimeisistä )



Sahalla olivat kirjosieppo, västäräkit, lehtokerttu, talitiaiset ja harmaasiepot jo vauhdissa ennen kolmea, notkossakin lauloi miulle uusi kirjosieppokoiras ja tiilitehtaan puolella lähin peukaloinen aloitti laulunsa viittä yli kolmen, hitusen kukolle hävinneenä. Kolme metsävikloa soidinteli notkon yllä leirille tullessani, idänuunilintu lauloi lähellä, laulurastaita laskin olevan äänessä kymmenkunta. Kuikankin huuto kuului, ilmeisesti Riitusjärveltä, aamuneljän aikaan, samaan aikaan aloitteli myös ilmeisesti pommiin nukkunut pikkusieppo. Mie menin tuon jälkeen vuorostani nukkumaan ja heräsin uudestaan puolenpäivän aikoihin.



Päivästä oli tullut helteinen, paita märkänä komppasin notkossa kameran kanssa kuvaten. Muutama täydennys kartoitukseeni tuli vieläkin, puukiipijä, rautiainen, ja vanhoja kuten pyyn, palokärjen ja närhen näin uudestaan. Illalla kirjoittelin retkituntemuksiani vihkoon niin kauan kuin kynän jälki paperilla erottui, sitten kävin taas nukkumaan.



Uni oli katkonaista. Puolenyön tietämillä hirviä pyöri telttani ympärillä parikin porukkaa, viitisen eläintä, ensimmäinen oli ohittanut miut jo iltakymmenen jälkeen, olivat menossa Pusanojan notkoon. Laulu- ja punakylkirastaat aloittivat taas jo ennen kello yhtä, punarinta varttia myöhemmin. Käki oli seuraavana, sitten mustarastas ja tällä kertaa aikaisena pikkusieppo, varttia vaille kaksi. Teeret pulputtivat notkon eteläpäässä, teltan luotakin nousi siivilleen joku iso metsäkanalintu aamukahden aikaan. Kehrääjä surisi notkossa jonkin aikaa kello yhden jälkeen.



Nukuinkin jonkin aikaa, ja lähdin sitten aamupäivällä kävelemään Johannislundin nummelle. Metsäviklo hätäili pikkulammella Lasikyläntien varressa. Mustalampi ja Musta Kolasin olivat linnuttomia, Sakarjärvellä oli mökkiläisiä, ei lintuja. Somerniemen Saarijärvellä ei ollut mökkejä vaan selkälokkipari ja naarastelkkä. Salakkajärvi oli linnuton, Kaitalampi samoin, Väärijärvellä ei ollut mökkejä vaan ainakin seitsemän telkkää, niistä yksi koiras, kalalokkikin oli ja eteläpuolella pyöri hermostunut mehiläishaukka, ilmeisen pesivä. Herakas ja Herakkaanlähde olivat ihmisten valtaamia, linnuttomia. Sirittäjä sentään lauloi pystyyn jääneessä rantametsän osassa. Tervakka oli joku lomaparatiisi täynnä väkeä, läheinen Koivulammi pienuutensa takia linnuton kuten läheinen Härjänsilmäkin. Kalattomalla oli vain uimaporukkaa, rantametsässä tosin sirittäjä. Välimaastossa oli myös muutama mainittava lintu, ilmeinen hiirihaukka Salakkajärven lähellä, pari hätäilevää kulorastasta Johannislundin nummella, kaikkiaan viitisentoista käkeä reitin varrella ja Hyyppärällä käpylintujen poikueparvi. Käpytikka oli taas tutulla paikalla Sahan lähellä ja läheinen harmaasieppojen pesä tyhjä ja hylätty, liekö juuri tikan rosvoama. Illalla kuuntelin sitten leirillä tuttujen naapurieni laulua.



13.6.1977 oli sitten päivä jolloin kävin uudestaan kaupassa, nyt hakemassa pyörään kokonaan uuden ulkorenkaan taakse. Puolilta päivin tulin takaisin, korjasin fillarin, kasasin kamppeeni, sammutin nuotiopohjani ja iltaneljän jälkeen lähdin polkemaan takaisin kohti Saloa. Idulikoiras oli vaihtanut paikkaa Pusanojan notkon itäosaan, ehkä sieltä löytyisi naaras, tai sitten ei... Pikkusieppokoiras, kaksi puukiipijää ja metsäviklo jäivät laulelemaan leiripaikalleni.



***

( ei kai vain toisten pesiä kyttäämässä )