Lintumuisteluita XXXV

16.3.1975 sää oli muuttunut. Eilisiltapäivästä lähtien oli satanut lunta maahan, aamulla sitä oli viitisen senttiä. Lunta satoi vielä aamullakin, heikentyen ja lakaten kokonaan noin puoli kahteentoista mennessä. Ilalla sitä alkoi taas sataa lisää kun menin jo takaisin Turkuun.

Lenkillä olin taas yhdeksästä puoli yhteen, Halikonlahdella ja nyt pikakäynnin tein myös Joensuun puistossa. Lämmintä oli sateesta huolimatta, aamulla neljä, iltapäivällä kuusi plusastetta. Tuuli oli heikkoa, mutta pohjoisen puolella.

Merkittävin ilmiö oli kiurujen paluumuutto. Aamulla niitä lensi pikkuparvin lounaaseen yhteensä 620 lintua. Lisäksi pellolla Katkiluodon takana pyöri 140 kiurun keräymäparvi. Paluuliike lakkasi sateen mukana. Saostuslietealtaille oli kertynyt myös sata kottaraista. Hemppojen ja vuorihemppojen määrä oli entisellään, olivat kuitenkin kerääntyneet myös sulana pysyvien saostuslietealtaiden ympärille. Uusina tuttavuuksina muiden lintujen joukossa altailla pyöri myös kolme pajusirkkua.

Joensuun puiston lähellä oli 120 viherpeipon parvi heinäpellolla siemeniä syömässä. Sillan pielessä ja viherpeippojen joukossa oli yhteensä 17 peippoa ja kymmenen järripeippoa. Yli muutti lounaaseen kolmen pulmusen ryhmä. Lumi oli kerännyt nämäkin näkyviin. Isompia lintuja lumi ei juuri haitannut, harmaalokkeja muutti edelleen koilliseen ja uuttukyyhky pyöri myös lahdella.

Kaksikymmentäviisi lajia löytyi tänäänkin, ja lumesta huolimatta kevät näytti mieluummin etenevän kuin taantuvan.

17.3.1975 oli päivällä aikaa tarkistaa lintutilanne Turussakin. Kävin tapani mukaan iltapäiväkierroksella Rauvolassa. Aamun yksi pakkasaste oli vaihtunut pariin plusasteeseen, tuuli pysytteli pohjoisen puolella mutta heikkona. Maassa oli kymmenkunta senttiä uutta lunta pari päivän sateiden jäljiltä.

Jo Itäharjulla oli satakunta kottaraista, varpushaukka niitä yritti hätistellä. Muuttolintuja oli muuten aika vähän. Kymmenkunta kiurua etsi sulapaikkoja Rauvolanlahden lietelaikuilta, neljä töyhtöhyyppää seuranaan. Muuten retken lajisto oli edelleen kuin talven retkilläni. Kevät oli keikahtanut taas pysähtyneisyyden aikaan.

***