Lintumuisteluita XXXI

12.3.1975 olin Turussa. Iltapäivä oli kaunis, lämpö nousi viiteen asteeseen, pilviä ei taivaalla näkynyt eikä juuri tuullutkaan. Iltapäivällä oli aikaa käydä lintukävelyllä, puoli yhdestä viiteen asti kesti perinteinen kierrokseni Itäharjusta Kupittaan kautta Rauvolaan ja takaisin. Rauvolassa oli aina muutakin väkeä, tällä kertaa tuli juteltua eniten Laineen Jarmon kanssa.

Leudon talven jälkeen muuttokin oli aikaista. Kupittaan peruspullasorsien lisäksi Rauvolanlahdellakin oli heinäsorsia jo kahdeksan. Uuttukyyhkyjä oli lahdella iltapäivällä saman verran, aamummalla oli mennyt kymmenkunta lisää. Yhden varpushaukan näin kaartelemassa lahden eteläpuolella, Laineen Jarmo oli päivän aikana nähnyt noin kymmenen petolintua, niistä kaksi hiirihaukkaa ja loput varpushaukkoja. Kiuruja oli lahdella paikallisina viisi ja aamulla oli ollut myös yksi töyhtöhyyppä. Muista muuttajista näin Itäharjulla viidentoista kottaraisen parven.

Laineen Jarmo kertoi isolokin eilen viihtyneen Martinsillan kulmilla, täysvalkean kolmannen vuoden linnun, tänään sitä ei enää siellä ollut. Rauvolassa istuessa kuului läheisestä Katariinanlaaksosta jonkun tikan soidinrummutusta. Fasaanit köökäisivät keväthuutojaan, tali- ja sinitiaiset sekä viherpeipot lauloivat joka puolella. Talven muistona Itäharjulla oli vielä kolme punatulkkuakin.

( valkea ollakseen vanha mutta taitaa silti olla risteymä )

12.3.1972 olin retkeilemässä Salossa, Halikonlahdella, Joensuun puistossa ja lähitienoilla runsaan kolmen tunnin ajan. Kevään piti alkaa hetkellä millä hyvänsä, mutta tänään ei vielä se hetki ollut.

Tuona talvena Salon Yhteislyseon Luonnonystävät seurasivat ruokintapaikkojen linnustoa erityisellä kaavakkeella jota oli jaettu kaikkien aktiiviretkeilijöiden täytettäväksi. Miekin kirjasin linnut Asemapuiston lintulaudalta, Vuohensaarentien varrelta ja vielä Joensuun puiston ruokintapaikalta. Keltasirkut olivat ylivoimaisia, niitä oli kahdella ruokinnalla yhteensä kolmesataa. Varpusia oli kahdella paikalla yhteensä 35, talitiaisia, punatulkkuja ja urpiaisia sitten vain kolme, neljä yksilöä yhteensä lajia kohti. Vedenpuhdistusaltaiden ympärillä pyöri parisataa varista ja nelisenkymmentä naakkaa, muuten oli autiota. Joensuun puistokierroskin oli tyhjänlainen mutta sieltä sentään löytyi pari närheä, hömötiainen ja pari hippiäistä. Puiston alkupään isojen kuusien alla oli useita pöllön oksennuspalloja ja paljon ulostekalkkeja, joten paikallinen lehtopöllöpari taisi olla pesintäpuuhissa.

Mahdollisia kevätlintuhavaintoja lypsin lahdella retkeileviltä Pepeltä, Sepeltä ja Ilulta. Olipa paikalla Liikon Jormakin, mutta kai ensi kertaa tänä keväänä. Talvella aluella oli kierrellyt kai parikin sarvipöllöä, joista yksi oli löytynyt kuolleena sydäntalvella. Pojat olivat lähettäneet sen tutkittavaksi Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteen laitokselle, ja sieltä olikin tullut kuolinsyyraportti. Diagnoosin alkulause oli todennut linnun selvästi aneemiseksi, maha oli ollut tyhjä, suolistossa limaa ja paljon suolinkaisia. Lintu oli siis kuollut nälkään ja loisiin. Se oli tutkimuksessa painanut 200 grammaa.

Seuraavanakin päivänä 13.3.1972 yritin vielä parin tunnin retkellä nähdä jotakin keväistä Halikonlahdella mutta turhaan. Sää nyt oli sentään keväinen, lämpöä pari, kolme astetta, taivas lähes pilvetön ja tuuli lounaassa.

Vuohensaarentien ruokintapaikka oli tyhjä kun kahdesti sen ohi kuljin. Altailla oli 72 paikallista varista ja noin 24 koilliseen liikkuvaa, ehkä niitä muuttovariksia. Naakkoja laskin 49, yksi vanha mustavaris puuhasteli lietealtaiden laidalla. Vuorihemppoja oli talven jäljiltä altailla neljän parvi. Keltasirkkuja lensi yli neljästi, olivatkohan nekin muuttajia. Fasaanikukot köökivät toisilleen ja mahdollisesti kiinnostuneille naaraille. Varsinaista kevätlinnustoa sain odottaa vielä seuraavaan viikonvaihteeseen.

***

( ruokintapaikan peruskauraa syömässä )