Vihkoon vietyä LI

5.11.1998: Voisin tietysti kertoa monestakin Jurmon retkestä viidentenä marraskuuta mutta vaihdetaanpa kerrankin saarta ja jopa maakuntaa, siitäkin huolimatta että tuolta saarelta ei tältä päivältä ollut yhtään havaintoa kerrottavaksi.

Viidentenä päivänä alkoi pieni syysloma. Edellinen päivä oli kulunut palavereissa aamusta iltaan ja vielä päivän lopuksi iltakahdeksalta olin sitten lähtenyt ajamaan Saloon Rannikoille, Karikin oli tullut vanhempiensa luo hyvissä ajoin. Näin sovimme kun säätiedotus uhkaili ajokelien heikentyvän nopeasti, vähän samoin kuin nytkin marraskuun alussa. Pilvistä ja tuhruista oli Salossa viidennen päivän aamuna. Räntäsade hidasti matkantekoa kun liikkeelle lähdimme. Aamukuuden jälkeen olimme suunnanneet Karin kanssa Piikkiöön, minne miun autoni sitten jäikin paluuta odottamaan, jatkoimme sieltä Jarin autolla missä olivat jo Jari, Pepe ja Ilkka.

Sepon luo Turkuun tulimme hieman etuajassa, ja Kari sai ajatuksen että mehän käymme aamukahvilla Sepen asunnolla. Ällistys oli molemminpuolinen kun oven avasi pöllämystynyt Sepe, tokaisi: ”Ein Moment!” ja pamautti oven kiinni!! Meillä riitti hauskaa kun ovi välillä raottui, ulos lensi kassi tai nyssäkkä ja taas ovi kiinni. Sankari piilotteli itse tiiviisti sisällä, kunnes täysin sonnustautuneena sitten tuli ulos, paiskasi taas oven kiinni ja turvalukkoon ja siitä sitten lähdimme viemään kamat autoon. Kyllä palautetta riitti tuosta vieraanvaraisuudesta koko retken ja vuosia eteenpäinkin.

Laivamatka Ahvenanmaalle ei linnustollisesti paljon tarjonnut. Vain nuori merikotka säväytti puolen tunnin lentonäytöksellä joka huipentui ohilentoon aivan laivan ikkunoiden editse. Maarianhaminassa valoisa aika vietettiin kaupoissa kiertäen ja Eckerön lauttarantaan saavuimme auringon jo laskettua.

Merivartijat tarkastivat Eckerön lautan ja sen jälkeen pääsimme heidän kyydissään Signilskärille kun he palasivat Enskärin merivartioasemalle joka oli ihan siinä vieressä. Perillä Signillä olimme illalla kello 20. Myöhemmin tosin kävi ilmi etteivät merivartijat pimeässä yleensä tee ajoa Signille koska vedet ovat kivikkoisia ja tuuli tekee rantautumisesta hankalaa. Me nyt kuitenkin jostakin syystä saimme erinomaista palvelua ja pääsimme hienosti suoraan saarellemme.

Itse asemaa oli kovasti kehuttu. Nyt saapuessamme asema oli kylmä ja pimeä joten hieman varautuneesti retken aloitimme.

Svensk sammanfattning: Bemanningen: Kari Rannikko (ringmärkning) Ari Vienonen (rapporter, blanketter, ringmärkarens assistent) Jari Lähteenoja (transport) Ilkka Laiho (kontakter) Pertti Korvenoja (observatör) Seppo Sällylä (observatör). Ankomstdagen, vi kom till stationen ca. kl. 20, inga observationer.

***